Luon­non­suo­je­lu­lii­ton kommentit EU:n bio­di­ver­si­tet­ti­stra­te­gi­aan

25.6.2020

Arvoisat EU-ministerivaliokunnan jäsenet,

Perjantaina ministerivaliokunta käsittelee EU:n biodiversiteettistrategiaa, jonka tehokasta toimeenpanoa Suomen luonnonsuojeluliitto pitää erittäin tärkeänä ja kiireellisenä luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseksi. Luonnonsuojeluliitto on kommentoinut luonnosta Suomen kannaksi EU-jaostoissa ja toteaa asiasta lisäksi seuraavaa. 

Luonnonsuojeluliitto kannattaa pääosin ympäristöministeriön esittämää pohjaa Suomen kannaksi ja korostaa erityisesti määrällisten suojelu- ja ennallistamistavoitteiden tarvetta. Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että kaikki heikennykset Suomen ehdotettuun kantaan vaikeuttavat luonnon köyhtymisen pysäyttämistä koko EU:ssa. Monia lisätoimia tarvitaan enemmän muissa maissa kuin meillä.

Kommentoimme erityisesti maa- ja metsätalousministeriön kyseenalaistamia kohtia Suomen ehdotetussa kannassa:

Suomi näkee, että toimeenpanon lähtökohtana tulee olla lintu ja luonto-, vesipuite-, tulvasuojelu- ja meristrategiadirektiivien täysimääräisen täytäntöönpanon varmistaminen. Se edellyttää näiden sisällyttämisen vahvemmin osaksi kaikkia politiikkasektoreita kuten metsäpolitiikka, maankäyttö ja rakentaminen sekä EU:n yhteinen maatalous-, energia- ja kalastuspolitiikka.

• Luonto- ja lintudirektiivi on todettu komission terveystarkastuksessa ajantasaisiksi. Direktiivejä ei sen jälkeen avattu vaan päätettiin panostaa niiden toimeenpanoon. Euroopan ympäristö tila -raportin mukaan luonnon tilan kehitys on erityisen hälyttävää ja 13 biodiversiteettitavoitteesta vuodelle 2020, vain kaksi tullaan saavuttamaan. Direktiivien tai niiden liitteiden avaaminen hidastaisi ja hankaloittaisi monimuotoisuustavoitteisiin pääsyä olennaisesti tilanteessa, jossa nykyisiinkään tavoitteisiin ei päästy. Siksi komissio on julkistanut myös, että vesipuitedirektiivi pidetään ennallaan.

• Jotta luonnon monimuotoisuutta voidaan suojella tehokkaasti, toimia tarvitaan kaikilla politiikkasektoreilla ja erityisesti niillä, joilla on iso vaikutusta luontokatoon. Näkemyksen vahvistaa mm. keväällä valmistunut Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskusken analyysi luonnonsuojelutoimenpiteiden tehokkuudesta Suomessa.

Suomi pitää tärkeänä uusiutuvien luonnonvarojen ja hiilipitoisten ekosysteemien, kuten turvepeltojen ja kosteikkojen kestävän hoidon ja käytön edistämistä, millä on merkittäviä positiivisia synergiahyötyjä ilmaston lisäksi myös vesien ja luonnon monimuotoisuuden tilassa. Ennallistamis- ja suojelutavoitteiden täyttäminen ei saa heikentää ruokaturvaa tai maaseudun elinkeinojen toimeentulomahdollisuuksia.

• Emme ymmärrä mikä tässä on ongelmana. Hiilipitoisten ekosysteemien kestävä käyttö, suojelu ja ennallistaminen on avainasemassa maankäyttösektorin (LULUCF) päästöjen hillinnässä ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, näin myös Suomessa. Lisäksi positiivisia vaikutuksia saataisiin myös luonnon monimuotoisuuteen ja vesistöihin. Toimia kannattaa tehostaa koko EU:ssa.

Suomi näkee, että merialuesuunnittelun roolia ohjauskeinona tulee vahvistaa ja kaikkeen meriin liittyvää luonnonvarojen hyödyntämistä tulee tehdä kestävästi tietopohjaisen politiikan mukaisesti. Suomi pitää kiireellisenä tarpeena välttää merellä tapahtuvan kalastuksen ja muun taloudellisen toiminnan haitallisia ja kumuloituvia vaikutuksia merenpohjaan, kalakantoihin ja muuhun eliöstöön.

• Emme ymmärrä missä tässä on ongelma. Hallitusohjelmassa on sitä vastoin tätä tukeva kirjaus, jonka mukaan Suomi toimi EU-puheenjohtajuutensakin aikana: “Ajetaan EU:ssa tieteelliseen tietoon perustuvia kalastuskiintiöitä.”

Suomi tukee tavoitetta kasvattaa luomualaa EU:n maatalousmaasta 25 %: iin vuoteen 2030 mennessä.

• On tärkeää, että Suomi tukee tavoitetta luomuoalan kasvattamiseksi 25 prosenttiin. Tämä tukee Suomen omia mahdollisuuksia lisätä luomualaa. Luomutavoite voisi olla korkeampikin, kuten 30 %.

Lisäksi Suomen kantaa tulisi parantaa seuraavasti:

• Luonnonsuojeluliitto ei kannata maa- ja metsätalousministeriön lisäysehdotuksia liittyen metsätalouteen ja kansalliseen kompetenssiin tai vanhojen metsien suojeluun. EU:n perussopimuksessa on ympäristöllä vahva toimivalta, ja ympäristöasiat koskevat metsiäkin. EU:n viimeisten vanhojen metsien suojelu on oleellinen kysymys metsäluonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.

• Luonnonsuojeluliitto ei kannata seuraavaa kirjausta: Suomi pitää myös tärkeänä, että tähän suojelutavoitteeseen lasketaan mukaan muut suojelualueiden ulkopuolella luonnon monimuotoisuutta turvaavat alueet (OECM). Suojelualueita ei tulisi sotkea OECM-alueisiin, koska niiden status on epämääräinen ja joiden määrittely on Suomessakin vasta nyt menossa.

• Suomen tulee tukea EU:n kemikaalien vähentämisen määrällisiä tavoitteita.

• Suomen tulee kannattaa maataloudessa ei-tuottavien alojen EU:n 10 % tavoitetta eikä tämän ohjelmakauden varsin vapaaehtoista 5 % tavoitetta. Vapaaehtoisuus johti Suomessa tällä ohjelmakaudella siihen, että 5 %-tavoitetta ei käytetä ekologiseen alaan kuin Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, eli hyöty maatalousympäristön uhanalaisille lajeille on jäänyt hyvin pieneksi.

Lisätietoja

• Hanna Aho, suojeluasiantuntija, hanna.aho (a) sll.fi, p. 040 628 9495 (metsät ja ilmasto)

• Paloma Hannonen, suojeluasiantuntija, paloma.hannonen (a) sll.fi, p. 050 532 3219 (metsät)

• Tapani Veistola, erityisasiantuntija, tapani.veistola (a) sll.fi, p. 0400 615 530 (direktiivit, kalat, maatalous)

Lisätietoja