Up­po­puu­me­ne­tel­mäl­lä kunnostetaan vesistön tilaa Hiitolanjoella

Uppopuuennallistamisessa rantaveteen upotetaan rankapuista sidottuja nippuja. Toimintaperiaatteena on, että veteen upotetun puuaineksen pinnalla alkaa ajan myötä kasvaa bakteereja, leviä ja sieniä, jotka alkavat suodattaa vedestä epäpuhtauksia.

Rankanipuissa hyödynnettävät puut ovat vähäarvoista pienpuuaineista ja hakkuujätettä. Havupuut soveltuvat uppopuuennallistamisessa käytettäviin rankanippuihin parhaiten, mutta myös sekapuunippuja voidaan käyttää. Yhdessä nipussa on noin 15 rankaa, ja niput sidotaan kuituköydellä. Aiemmissa testauksissa 18-millimetrin Sisal-kuituköysi on todettu kestävimmäksi materiaaliksi.

Veteen asennettavia rankanippuja tulee olla sen verran, että saadaan aikaan riittävän suuri yhtenäinen puupuhdistamoalue. Käytännössä vähintään kymmenen nippua on toimivaksi havaittu. Niput asennetaan rantavyöhykkeelle poikittain siksak-rakenteena ja sidotaan rantaan tai kiinnitetään paikoilleen pohjaan juntattavilla paaluilla.

Laatokalta Saimaalle -hankkeen hankekoordinaattori ja Hiitolanjoki-yhdistys ry:n puheenjohtaja Mikko Europaeus sekä yhteistyökumppani Saimaarium Oy:n toimitusjohtaja Kari-Matti Vuori tutkivat elokuussa rankanippujen mahdollisia sijoituspaikkoja Hiitolanjoella Rautjärvellä. Asennuskohteeksi valikoitui Simpeleen jätevedenpuhdistamon purkupuro. Saimaariumin ja Kokkolanjoen Erä-Miehet ry:n edustajista koostuva ryhmä asensi puurakenteet paikalleen syyskuun lopulla.

Rankaniput asennettiin siksak-kuvioon ja kiinnitettiin paikoilleen paaluilla. Kuva: Kari-Matti Vuori

Ennen rankanippujen asentamista vedestä otettiin näytteet vedenlaadun ja pohjaeläimistön ekologisen tilan seuraamiseksi ja menetelmän vaikutusten tutkimiseksi. Seurantanäytteet otetaan muutaman viikon päästä nippujen asentamisesta. Lisäksi näytteet otetaan seuraavan vuoden kevät- ja syystulvien aikaan, koska hankkeessa tutkitaan myös uppopuuston kykyä hidastaa tulvivan veden virtausta ja vähentää tulvavesien mukana vesistöön päätyvää ravinnekuormaa.

Ennen puupuhdistamon asentamista otettiin vesinäytteet. Kuva: Katja Soininen

Luonnonmukaiset rankaniput biosuodattimina, elinympäristöjen ylläpitäjinä ja hiilivarastoina

Uppopuurakenteiden pinnalle kehittyy ajan myötä päällyskasvusto, joka koostuu muun muassa bakteereista, levistä, alkueläimistä ja sienistä. Veden pieneliöt syövät kasvustoa, ja myöhemmin muun muassa hyönteiset, sammakot ja kalat hyödyntävät pieneliöitä ravintonaan. Näin vedestä poistuu luonnollisesti ravinteita kuten fosforia ja typpeä sekä humusta ja metalleja. Lisäksi uppopuusto ja sen pinnan kasvusto pidättävät kiintoainesta.

Vedenlaadun parantumisen ohella uppopuuennallistaminen monimuotoistaa vesistön elinympäristöä, tarjoaa suojaa lukuisille eliöille sekä elvyttää kala- ja rapukantoja. Veden pinnan alla hapettomissa oloissa puuaines säilyy myös lähes hajoamatta hiilivarastona jopa tuhansien vuosien ajan. Tästä todistavat Saimaalla vedenalaiset, yli 8000 vuotta vanhat muinaismetsän jäänteet.

Rankanippujen asennus Hiitolanjokeen toteutettiin osana Laatokalta Saimaalle -hanketta, joka kuuluu Kaakkois-Suomi–Venäjä CBC 2014–2020 -ohjelmaan. Ohjelmaa rahoittavat Euroopan Unioni, Venäjän Federaatio ja Suomen tasavalta.

Valmis puupuhdistamo Hiitolanjoen varrella Rautjärvellä. Kuva: Kari-Matti Vuori