Mariko Sato / Amnesty: Oikeudenmukainen siirtymä on investointi tulevaisuuden hyvinvointiin

Kaikki tietävät, että turpeen polton on loputtava. Ja seuraavien vuosikymmenten aikana se vääjäämättä tuleekin loppumaan hintojen vähittäisen nousun ja tuottajien eläköitymisen. Mutta mikäli jäämme odottamaan turpeenpolton loppumista itsekseen, emme tee hallaa ainoastaan ilmastolle, vaan myös turvealalle työskenteleville ja tuleville sukupolville. Jos toiminta vain hiipuu itsestään hiljalleen vuosien varrella energiaturpeen hintojen vähitellen noustessa, niin mistä löytyvät uudet työpaikat?

Turve nousi syksyn hallituksen budjettineuvotteluissa politiikan keskiöön. Toisaalla ajetaan Suomen ilmastotavoitteita ja halutaan rakentaa fossiilitonta yhteiskuntaa tuleville vuosikymmenille. Toisaalla halutaan suojella suomalaisia työpaikkoja ja pitää yhteisöt elinvoimaisina myös tulevaisuudessa. Turpeesta on tullut symboli näkökulmien väliselle kamppailulle. Ilmastotoimien ei kuitenkaan tulisi olla vastakohta suomalaisten työllisyydelle ja hyvinvoinnille. On selvää, että molempia tarvitaan.

Budjettiriihen päätökset turpeen veroasteen nostamisesta ja lattiahintamekanismin käyttöönotosta ovat askel oikeaan suuntaan. Tarvitaan kuitenkin lisää määrätietoisia toimia oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi. Sen vuoksi turpeen polton lopettamiselle tulee asettaa määräpäivä ja aloittaa suunnittelemaan ja toteuttamaan hallittua oikeudenmukaista siirtymää.

Tukea on saatavilla jopa satoja miljoonia euroja, mutta se edellyttää Suomelta määrätietoisuutta ja myös omia investointeja. Oikeudenmukainen muutos tarkoittaa suunnitelmallisuutta ja ihmisten toimeentulon ja hyvinvoinnin turvaamista.

Miksi Suomessa täytyy luopua turpeesta?

Ilmastokriisi on tieteellisen tiedon valossa kiistaton, ja siirtymä pois fossiilisista polttoaineista on vääjäämätön. Turve muodostaa noin 12 prosenttia päästöistämme, vaikka sillä katetaan vain viitisen prosenttia energiantarpeestamme. Se saastuttaa yhtä paljon kuin Suomen henkilöautoliikenne yhteensä. Siksi turpeella on merkittävä painoarvo päästöjen vähentämisessä.

Kun Suomessa rakennetaan fossiilitonta yhteiskuntaa, niin tarvitaan väistämättä uudenlaista energiantuotantoa ja investointeja – ja uusia työpaikkoja. Elämme nyt ajassa, jolloin Suomessa suljetaan tehtaita ja teollisuus kipuilee. Suomea koettelevat jo valmiiksi taantumat ja työelämän murros. Sen sijaan, että vain hidastetaan työpaikkojen vähentymistä, tulisi investoida fossiilittoman hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen, jossa työ ja hyvinvointi perustuvat kestävään talouteen, ja työtä on yhä useammalle.

Mitä on oikeudenmukainen siirtymä ja miten se tehdään?

Oikeudenmukaisessa ilmastosiirtymässä varmistetaan, ettei mikään yksittäinen ihmisryhmä tai alue kärsi kohtuuttomasti niistä toimista, joita tarvitaan yhteiskunnan siirtyessä hiilineutraaliksi ja lopulta — negatiiviseksi.

Turpeen kohdalla oikeudenmukainen siirtymä tarkoittaa muun muassa työntekijöiden tuettua uudelleen- ja lisäkouluttautumista, palveluja ja neuvontaa työn haussa, riittävää sosiaaliturvaa siirtymävaiheeseen, tukea uusien yritysten luomiseen kestäville aloille sekä määrätietoisia investointeja kestävään energiatuotantoon.

Suomella on ainutlaatuinen mahdollisuus hyödyntää EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa tarvittaviin investointeihin ja työmarkkinatoimiin. Tukea on saatavilla jopa satoja miljoonia euroja, mutta se edellyttää Suomelta määrätietoisuutta ja myös omia investointeja. Oikeudenmukainen muutos tarkoittaa suunnitelmallisuutta ja ihmisten toimeentulon ja hyvinvoinnin turvaamista.

Pystyykö Suomi vastaamaan haasteeseen?

Turve on suomalaiselle yhteiskunnalle oikeudenmukaisen siirtymän testi. Mikäli siirtymää pois turpeesta ei pystytä tekemään tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti, on edessä entistä suurempia haasteita tulevina vuosina. Nyt on ansaittava kansalaisten luottamus siihen, että Suomella on kyky torjua ilmastonmuutosta siten, että ne lisäävät hyvinvointia ja vähentävät eriarvoisuutta. Muutoin vaarana on, että sitoutuminen ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen heikkenee, eikä ilmastotoimilla ole riittävää legitimiteettiä suomalaisten silmissä.

Muutoksen aika on nyt. Emme tarvitse enää yhtään Naantalia, Oulua tai Saloa, joissa elämä ja toimeentulo myllertyivät yhdessä yössä. Reilut parituhatta turvealan työntekijää ansaitsee olla mukana luomassa oman tulevaisuutensa edellytyksiä. Suomen ei tule tehdä turveyrittäjistä sijaiskärsijöitä siirtymässä fossiilittomaan yhteiskuntaan.

Nuoret katsovat tulevaisuuteen – turve kuuluu menneeseen

Haastattelin Keskustanuorten puheenjohtaja Hanna Markkasta turpeesta, ja siitä minkälainen rooli oikeudenmukaisella siirtymällä on Suomen tulevaisuudelle. Keskustanuoret ovat jo vuodesta 2018 lähtien ajaneet energiaturpeen polton lopettamista yhtä aikaa kivihiilen kanssa vuoteen 2029 mennessä. Keskustanuoret tekivät tammikuussa muiden hallituspuolueiden nuorisojärjestöjen kanssa yhteisen kannanoton turpeenpolton lopettamisesta.

Hanna Markkanen, miksi Keskustanuoret kannattavat aikarajan asettamista turpeenpolton lopettamiselle?

“Me olemme Keskustanuorissa tiedostaneet, että muutos tulee eteen väistämättä. Keskustalla on vahva kannatus maaseudulla, ja uskomme että me jos kukaan tiedämme, miten tämä muutos tulee toteuttaa. Aihe kuitenkin jakaa ihmisiä voimakkaasti, ja on myös niitä, jotka näkevät turpeenpoltolla paikkansa vanhaan malliin.

Nyt kun muutos on tapahtumassa, niin pitäisi olla aktiivisesti viemässä sitä eteenpäin ja huolehtia siitä, että se tapahtuu mahdollisimman reilulla ja kestävällä tavalla.”

Mitä tavoitteita Keskustanuorilla on siirtymässä pois turpeenpoltosta?

“Ilmasto- ja ympäristötavoitteet ovat tärkeimmät, mutta myös aluetaloudellinen näkökulma on tärkeä. Kyse on ihmisten toimeentulosta – ja se on hyvin henkilökohtainen ja tunteita herättävä asia. On tärkeää vahvistaa siirtymän sosiaalista puolta.”

Mitä oikeudenmukainen siirtymä tarkoittaa Keskustanuorille?

“Meidän arvonamme on kestävä kehitys, joka ottaa huomioon ympäristön sekä taloudelliset ja sosiaaliset näkökulmat

EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahasto on tärkeä, mutta se tuntuu ihmisistä hyvin kaukaiselta. Ihmisille täytyy tarjota konkretiaa. Alalla tapahtuu nyt paljon konkursseja, ja pitäisikin nopeasti löytää keinoja siihen, miten yrittäjiä ja alueita tuetaan. Hätä on todellinen.”

Miten voisi parhaiten edistää aitoa dialogia turvekeskustelussa?

“Olisi tärkeää varmistaa, että kaikki ovat mukana. Ei voi vain huudella Helsingistä, vaan päättäjien pitäisi myös käydä turvetuotantopaikkakunnilla. Eri tahojen, kuten turvetuottajien, ympäristöjärjestöjen ja valtioneuvoston edustajien tulisi kohdata ja käydä keskustelua.

EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahasto tai Green Deal eivät aukea sellaisille, jotka eivät jatkuvasti seuraa julkista keskustelua näistä asioista. Ihmisille täytyisi kertoa mitä on se konkreettinen hyöty mikä oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta saadaan. Tarvitsemme myös enemmän tarinoita ja esimerkkejä niistä turveyrittäjistä, jotka ovat jo tehneet onnistuneesti siirtymää pois turpeesta.“

Mitä oikeudenmukainen siirtymä tarkoittaa nuorten ja tulevien sukupolvien näkökulmasta?

“Ilmastonmuutos ahdistaa nuoria, syystäkin. Meidän tehtävänämme on mielestäni luoda toivoa ja näköaloja paremmasta tulevaisuudesta, kun nyt kaikki näyttää jotenkin hirveän lohduttomalta.

Oikeudenmukaisuudesta puhuttaessa olisi tärkeää pitää esillä isoa kuvaa: miten saamme lisättyä hiilinieluja ja vähennettyä päästöjä. Ratkaisuja täytyy etsiä keskeisillä sektoreilla: energia, liikenne, metsien käyttö, maatalous. Tarvitsemme ison mittaluokan uudistuksia ja visiota.

Yksi osa keskustelua on myös ajatus siirtymästä tietynlaiseen kohtuullisuuden aikakauteen. Meillä on valloilla ajatus, että talouden täytyy koko ajan kasvaa. On syytä miettiä, että olisi kestävään kehitykseen pohjautuva talousmalli, joka ottaa ympäristön huomioon.

Toivoisin, että ihmiset tulevaisuudessakin saisivat asua missä haluavat, oli se sitten kaupungissa tai maaseudulla. Tulevaisuuden rakentamisessa pitää ottaa koko Suomi mukaan, eikä saa mennä vain vahvat edellä – meidän pitää huolehtia heistä, jotka ovat kaikkein heikommassa asemassa.”

Mariko Sato
talous- ja sosiaalioikeuksien asiantuntija
Amnesty International Suomen osasto

Allekirjoita kansalaisaloite!

Turpeen poltolle on saatava lopetuspäivä. Tällä varmistetaan se, että muutos puhtaampaan energiaan tehdään hallitusti, yhdessä ja oikeudenmukaisesti. Allekirjoita kansalaisaloite turpeen energiakäytön lopettamiseksi vuoteen 2025 mennessä!

Siirry allekirjoittamaan