Suomi tekee ensi vuonna uuden biodiversiteettistrategian ja toimintaohjelman. Se kannattaa tehdä nyt, laajapohjaisesti sekä tutkijoita, seurantaa ja viestintää hyödyntäen. Tärkeää on varata työhön riittävät voimavarat.
Yli neljä vuotta sitten EU-komissio teki ehdotuksen luonnon hiilinielujen säätelystä. Se toi hiilinielut ilmastopolitiikan valtavirtaan. Keinoja hiilinielujen vahvistamiseksi ja luonnon suojelemiseksi tarvitaan, jotta Suomi voi saavuttaa omat ilmastotavoitteensa.
GTK:n erikoistutkija Jukka Turunen huomauttaa, että pienetkin negatiiviset muutokset soiden hiilivarastoissa ja -nieluissa vaikeuttavat päästövähennystavoitteiden saavuttamista. Hiilivarastoista suurin osa on maaperässä, ja siksi myös soiden hiilitaseesta pitäisi puhua.
Suomi on kärkipäässä YK:n kestävän kehityksen Agenda2030-työssä. Meillä on kuitenkin kestävyysvajeita, joiden korjaaminen vaatii lisärahoitusta. Jatkotyössä Suomen ekologinen jalanjälki muissa maissa pitää selvittää ja sitä pitää hyvittää.
Luonnonsuojeluliitto kannatti EU:n kuulemisessa lämpimästi ennallistamista ja sen laillisesti sitovia tavoitteita, koska vapaaehtoisia eivät jäsenmaat ole toteuttaneet.
Turpeen polton kielto olisi kivihiilikiellon jälkeen seuraava pala kestävän oikeusjärjestelmän palapelissä, kirjoittaa ympäristöjuristi Matti Kattainen.
Kommetoimme valtioneuvoston selvitystä EU:n metaanistrategiasta. Eniten ihmistoiminnasta johtuvaa metaania Suomessa syntyy karjasta ja jätteestä. Esitimme, että päästöjen hiilinnässä voisimme keskittyä molempien määrän vähentämiseen.
Kotimaisen kalan edistäminen on tärkeää. Silakan käytön lisääminen on parempi vaihtoehto kuin kirjoloheen perustuvan kalankasvatuksen lisääminen Itämerellä.