Uhanalaisen lahokaviosammalen suojelua vaikeuttaa se, ettei sen levinneisyyttä tunneta kovin hyvin. Luontoharrastajien havainnot lajista ovatkin tutkijoille hyvin arvokkaita.
Suomi on maailman suhteellisesti soistuneimpia maita. Kolmannes maapinta-alastamme on suota, mutta olemme muokanneet alkuperäistä suoluontoamme niin voimakkaasti, että joillain seuduilla luonnontilaisia soita ei ole jäljellä käytännössä ollenkaan. Suojeluasiantuntija Liisa Toopakka taustoittaa, miten tällaiseen tilanteeseen on päädytty.
Enemmistö suomalaisista ja Saimaalla mökkeilevistä ja kalastavista kannattaa saimaannorpan parempaa suojelua esimerkiksi jatkamalla verkkokalastusrajoituksia heinäkuuhun. Kalastusrajoitusten seuraavaa viisivuotiskautta valmistellaan parhaillaan. Laajemmille rajoituksille oli suomalaisten tuki myös edellisellä kerralla, kun rajoituksia tarkistettiin, mutta tuolloin kyselyjen tulokset ohitettiin. Tällä kertaa näin voida enää tehdä.
Kun turpeen polttamisesta luovutaan, jäävät entiset turpeennostoalueet ilman käyttöä. Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen esittelee erilaisia vaihtoehtoja entisten turvesoiden jälkikäytölle.
Luonnonsuojeluliiton liittovaltuusto on tyytymätön alueellisiin metsäohjelmiin. Metsäohjelmat keskittyvät edelleen turvaamaan vain metsäteollisuuden etuja. Osa ohjelmien tavoitteista heikentää monimuotoisuutta ja vesien tilaa sekä on Suomen hiilineutraalisuustavoitteen 2035 vastaisia.
SYKE selvittää ympäristöministeriölle ilmastovaikutusten lisäämisen ympäristölupamenettelyyn mahdollisuuksia. Tapani Veistola osallistui tutkimushaastatteluun, muistiota valmistelivat Matti Kattainen ja Pertti Sundqvist – kiitos heille.
Suojelupäällikkö Tapani Veistola osallistui Helsingin Lapinlahden alueen selvitystyöryhmän haastatteluun. Tässä keskustelun pohjamuistio, jonka valmisteluun osallistui Helsyn aktiiveja – heille kiitos!
Komission LIFE-rahaston suunnitelmat ovat Luonnonsuojeluliiton mielestä hyviä. Liitto toivoo lisää integroituja hankkeita, uusien suojelutavoitteiden hoitamista ja kansalaisjärjestöjen tukea.
HELCOM tekee Itämeren vesiviljelyyn parhaan käytettävissä olevan tekniikan määritelmää. Luonnonsuojeluliiton mielestä avokassit ja kirjolohi eivät siihen sovi.
Suomen luonnonsuojeluliitto esittää, että maankäyttösektorin ilmastorahoitusta tulee suunnata hankkeisiin, jotka eivät vaaranna monimuotoisuus- ja vesistötavoitteita.