Kommentit MRL:n py­kä­läeh­do­tuk­sis­ta ja py­kä­lä­pe­rus­te­luis­ta alueidenkäytön jaostolle

24.1.2021

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit MRL:n pykäläehdotuksista ja pykäläperusteluista alueidenkäytön jaostolle

Suomen luonnonsuojeluliiton MRL-uudistuksen alueiden käytön jaoston edustajina esitämme pykäläehdotuksin vielä seuraavia parannusesityksiä ympäristön ja kansalaisten ympäristöoikeuksien kannalta.

Sinisellä kommentit alueidenkäytön jaoston eräisiin uusiin luonnoksiin (13.1.2021). Muuten vanhat kommentit alla (mustalla). Uusimpaan versioon on tehty ympäristön kannalta lisää huononnuksia maakuntakaavan sisältöön (viherrakenteen esittämisen ja sen periaatteiden sijasta enää sen kehittämisen periaatteet) ja kaupunkiseutusuunnitelmaan (“Kaupunkiseutusuunnitelmaa eivät oikeusvaikutuksettomana suunnitelmana koskisi laadulliset vaatimukset tai muut kaavoituksen sisällöllisiä vaatimuksia koskevat pykälät (mm. ilmastonmuutosta koskeva säännös, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet)”). Tämä ei vastaa hallitusohjelman ympäristötavoitteita.

3 § Määritelmät

Lentokentät on syytä pitää liikenneverkon osana ja osoittaa maakuntakaavoissa.

5 § Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen

Pykälään tulee lisätä hiilivarastojen turvaaminen.

Pykälän tulee ehdottomasti koskea myös kaupunkiseutusuunnitelmaa.

7 § Maailmanperintökohteet

Pykälän tarve tuli esiin mm. maailmanperintökohteita koskevassa kulttuuriympäristöstrategiatyössä pari vuotta sitten.

10 § ELY-keskusten tehtävät

ELY-keskusten oikeudet ohjata ja valvoa kaavoitusta tulee ehdottomasti palauttaa KARALUSU-muutoksia edeltäneelle tasolle. Kokemuksiemme mukaan kaavoituksen laatu on heikentynyt ja kuntien päättäjien halu kokeilla laittomuuksien rajaa on lisääntynyt. valvontatehtävän tulee koskea myös VAT:eja.

On ilmennyt monia tapauksia, missä järjestöt ovat joutuneet valvomaan oikeudellisesti asioita, jotka olisivat ennen kuuluneet ELY-keskuksille. Tällainen järjestöjen tekemä laillisuusvalvonta ei kuitenkaan ole kattavaa. Yksikään järjestö ei pysty seuraamaan maamme kaikkia kaavoja ja muita MRL-päätöksiä, koska siihen ei ole riittäviä voimavaroja.

15 § Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden oikeusvaikutukset

VATien on ohjattava myös kaupunkiseutusuunnitelmaa, jos sellaisia tehdään.

16 § Maakuntakaavan tarkoitus ja sisältö

Maakuntakaavan toimialaa ja oikeusvaikutuksia on nyt heikennetty liikaa ympäristölle ja luonnolle vaarallisella tavalla. Poissa ovat mm. kauppa, tuulivoima (tai yleisemmin luonnonvarojen kestävä käyttö) ja kaivokset, jotka tarvitsevat jatkossakin ylikunnallista ohjausta (mukaan lukien tuulivoimaloiden sähkölinjat ja kaivosten tarvitsema infrastruktuuri).

Lentokentät ja -paikat tulee esittää maakuntakaavoissa liikennejärjestelmän/verkoston osana, vrt. viimeaikaiset tapahtumat Malmin kentän hallitsemattoman lopetuksen ja ilman mitään kaavaa tehdyt Mäntsälän ja Pyhtään hankkeet.

Pykälää on viherrakenteen osalta hämärretetty esittämällä vain viherrakenteen “periaatteet” (edellisissä versioissa oli “viherrakenne ja sen kehittämisen periaatteet”).

4 momentissa “maakunnallisten tavoitteiden” lisäksi pidämme yhä tärkeänä, että mukana olisivat myös “seudulliset”. Tämä on sitä tärkeämpää, jos kuntien yhteiset yleiskaavat korvataan kaupunkisuunnitelmalla, jolla ei olisi oikeusvaikutuksia. Yleiskaavat eivät käy näin syntyvän aukon täyttämiseen, koska niissä yhden kunnan näkökulma aina dominoisi yleistä etua ja ylikunnallista ohjaustarvetta.

18 § Maakuntakaavan laadulliset vaatimukset

Viherrakenne kuuluisi ekologisesti paremmin luontoarvokohtaan 6 kuin virkistyskohtaan 7.

19 § Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan

On ratkaisevan tärkeää, että maakuntakaava ohjaa myös kaupunkiseutusuunnitelmaa tai vastaavaa kuntien yhteistä yleiskaavaa.

20 § Rakentamisrajoitus

Rakentamisrajoitus on oltava mahdollinen myös kulttuuriympäristökohteille.

21 § Maakuntakaavamääräykset

Luontoarvoissa tulee turvata muutkin kuin viherrakenteessa sijaitsevat luontoarvot. Mukaan tulee ottaa myös kulttuuriarvot.

22 Kaupunkiseutusuunnitelman tarkoitus

Yleisesti ottaen kaupunkiseutujen kuntien rajan ylittäviä asioita on pakko järjestää kokonaisvaltaisesti osittaisoptimiointien ja esim. infrastruktuurin (mukaan lukien vihreä infrastruktuuri mukaan lukien kävely ja pyöräily) takia. Suunnitelmasta tulisi nykymuodossaan ilman oikeusvaikutuksia olevana “turhake”.

Ilmaston ja viherrakenteen asemaa kaupunkiseutusuunnitelmassa ei saa heikentää. Nyt näin on tehty 8.1.2021 versiossa vielä lisää: “Kaupunkiseutusuunnitelmaa eivät oikeusvaikutuksettomana suunnitelmana koskisi laadulliset vaatimukset tai muut kaavoituksen sisällöllisiä vaatimuksia koskevat pykälät (mm. ilmastonmuutosta koskeva säännös, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet)”).

Kaupunkiseutusuunnitelman lisäämistä tulisi arvioida tarkasti MRL-uudistuksen tavoitteiden totetumisen ja kaavoitusjärjestelmän toimivuuden kannalta.

Nyt esitettyä kaupunkiseutusuunnitelmaa on hyvin vaikea sovittaa kaavahierarkian osaksi. Jos kaupunkiseutukaavaa ei voi tehdä kaavana, paras vaihtoehto sille olisi vaihemaakuntakaava. MAL-sopimus ei riitä korvaamaan tällaista kaavatasoa: sitä ei MRL tunne, siinä ei ole riittäviä selvityksiä, kansalaisten osallistumista eikä muutoksenhakuoikeuksia. Myöskään yksittäisten kuntien yleiskaavat eivät riitä turvaamaan ylikunnallisen suunnittelun tarpeita.

23 § Kaupunkiseutusuunnitelman laatiminen ja hyväksyminen

On välttämätöntä, että valtion viranomaisten lisäksi kaava täytyy tehdä yhteistyössä maakunnan liiton kanssa. Jos maakunnalle jää vain lausuntomahdollisuus, suunnitelman suhde maakuntakaavaan ja sen edistämiseen jää heikoksi. Se on iso ongelma, koska kyse on myös ylikunnallisista asioista ja kaupunkiseuduilla on suuri merkitys koko maakunnalle.

On tärkeää varmistaa kansalaisten ja ympäristöjärjestöjen muutoksenhakuoikeus vaikka siirryttäisiin pelkkiin kaupunkiseutusuunnitelmiin (PL 20 §).

27 § Kiellot yleiskaavaa laadittaessa

Yleiskaava tähtää ajallisestikin kauas, emmekä näe rakennuskiellon lyhentämistä tarpeellisena.

28 § Yleiskaavan laadulliset vaatimukset

Viherrakenne kuuluu enemmän yhteen luonto- kuin virkistysarvojen kanssa (kohta 10).

Yleiskaavaa laadittaessa olisi myös kaupunkiseutukaava otettava huomioon. (Kaupunkiseutusuunnitelmaa pidämme turhana ja kaavoitusjärjestelmään sopimattomana sekä siksi hylättävänä.)

37 § Kiellot asemakaavaa laadittaessa

Asemakaavan rakennuskieltoja ei ole syytä lyhentää nykyisestä. Suunnittelu kestää aikansa ja vaikuttaa vuosisatoja.

38 § Asemakaavan laadulliset vaatimukset

Kohdassa 5 myös maisema pitäisi kirjoittaa auki.

Myös kaupunkiseutukaava tulisi ottaa huomioon.

46 § Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi

Rajaksi on asetettava 10 vuotta (ei 13 vuotta), eikä siihen pitäisi myöntää poikkeuksia.

Kansalaisille ja ympäristöjärjestöille on ehdottoman tärkeää antaa oikeus valittaa päätöksestä, joka koskee kaavan ajanmukaisuutta. Tämä on välttämätöntä, koska esimerkiksi ympäristöjärjestöillä ei ole valitusoikeutta rakennus- ja toimenpideluvista. Vanhentuneet asemakaavat ovat erityinen ongelma tilanteessa, missä alueen luontoarvot ovat muuttuneet (esimerkiksi Helsingin Kumpulan tapaus).

49 § Asemakaavaehdotuksen laatiminen yhteistyössä maanomistajan kanssa

Yhteistyökaavoitukseen on jo nyt olemassa hyviä keinoja, kuten Kuntaliiton julkaisuista ilmenee. Emme näe maanomistajan roolin lisäämiselle tarvetta. Se vaarantaa kaavamonopolia ja yleisiä etuja. Pelkkä aloitteen teko riittää jatkossakin, eikä sitäkään pidä laajentaa nykyisestä.

61 § Kansallinen kaupunkipuisto

2 momentin loppuun esitämme lisäystä: “taikka alueita, joiden erityisten arvojen säilyttäminen on lainsäädännöllä turvattu”.

Perustelu: Esittämämme muutos helpottaa Natura- ym. luonnonsuojelualueiden sisällyttämisen uusiin ja laajentamisen vanhoihin kansalliseen kaupunkipuistoon.

63 § Puistoa koskevat määräykset

Pykälän nimi tulee muuttaa väärinkäsitysten välttämiseksi: Kansallispuistoa koskevat määräykset.

65 § Merialuesuunnittelun tarkoitus ja sisältö

Lisäysesitys 2 momentin ensimmäisen virkkeen loppuun: “myös merenhoitosuunnitelmien ja vesienhoitosuunnitelmien kanssa”. Perustelu: syvempi suhde näihin EU-direktiiveihin perustuviin suunnitelmiin on tarpeen. Merialuesuunnittelu tuo niihin spatiaalisen ulottuvuuden.

67 § Osallistuminen ja lausunnot

Selkeyden vuoksi pykälän nimi tulisi muuttaa muotoon: Merialuesuunnittelun osallistuminen ja lausunnot.

Luonnonsuojeluliiton mielestä lausuntokierros olisi paikallaan sekä merialuesuunnitelman työn alussa että lopussa, vertaa kaavaluonnos ja -ehdotus. Ensimmäisellä kierroksella voisi ottaa kantaa myös vaikutusten arvioinnin suunnitelmaan ja toisella tuloksiin.

Viime vuoden kokemus oli että 30 päivää on liian lyhyt lausuntoaika, parempi olisi edes 60 päivää.

VOIMAANTULO JA TIEDOKSIANTO

Kaavapäätösten valitusajoista on jatkuvia epäselvyyksiä. Nyt eri lakeihin tapahtuvista viittauksista tulee koko ajan ongelmia ja oikeusturvaa heikentäviä sekaannuksia, jotka voisi näin hyvin yksinkertaisesti välttää. Epäselvä valitusosoitus ja -aika vaarantaa sekä kaavapäätöstä että osallisten oikeusturvaa.

On välttämätöntä, että kaikkien MRL:n päätöksien valitusosoituksiin kirjoitetaan auki viimeinen valituspäivämäärä ja kellonaika. Näin tehdään jo nyt esimerkiksi AVIn YSL- ja VL-päätöksissä. Tämä toteuttaisi myös hallintolain 47 §:n tavoitteita.

77 § Kaavan voimaantulo ja hyväksymispäätöksestä ilmoittaminen

Kuntalain 140 §:n soveltamisessa on kunnissa koko ajan ongelmia. Esimerkiksi Siuntiossa oli vuodenvaiheessa tapaus, jossa verkossa olleessa päätöspöytäkirjassa ei ollut valitusaikana sen julkaisupäivämäärää. Tällainen vaarantaa kansalaisten oikeusturvaa sietämättömällä tavalla. Selvintä on, että valitusosoituksiin kirjoitetaan auki viimeinen valituspäivä ja kellonaika.

85 § Rakennusluvan käsittely lainvoimaa vailla olevan kaavan perusteella

1 momentissa: ”Rakennusluvassa on tällöin määrättävä, ettei rakentamista saada aloittaa ennen kuin asemakaava on tullut voimaan.” Rakentamisen lisäksi pitäisi kieltää muutkin kohteen luontoa muuttavat toimet, kuten puiden kaataminen. Parempi olisi: ”rakentamista tai alueen luontoa muuttavia valmistelutoimia”.

Yleiskommentit pykäläperusteluista

Pykäläperusteluihin kaivataan vielä yleisesti tarkennuksia, jotta Suomen kansainvälisen oikeuden velvoitteiden ja eri lakien rajapintojen vaikutukset tulevat tarvittavan tasapuolisesti huomioiduksi maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa.

Mittapuuna tulisi käyttää 7 §:ä (Maailmanperintökohteet), jonka kohdalla pykäläperusteluissa on tuotu ansiokkaasti Suomen kansainvälisistä velvoitteista johtuvat vaatimukset ja arvioitu niiden vaikutukset mitattavasti ja monipuolisesti pykälän perusteluissa alueiden käytölle ja rakentamiselle.

Esimerkiksi ehdotuksen 3 §:n (Määritelmät) kohdaksi 5 on lisätty viherrakenne. Lisäys on seurausta Suomen kansainvälisistä velvoitteiden täytäntöönpanosta alueidenkäytön suunnittelussa, jotka mm. edellyttävät, että Suomi pysäyttää luonnon monimuotoisuuden vähenemisen vuoteen 2020 mennessä. Viherrakenteen osalta perusteluissa ei kuitenkaan ole pyritty arvioimaan miten eri kaavojen sisältövaatimukset ja valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin tuotu velvollisuus toteuttaa alueidenkäytön ja rakentamisen osalta Suomen kansainväliset oikeudelliset sitoumukset määrällisesti tai laadullisesti.

Pykäläperusteluja tuleekin jatkovalmistelussa tarkentaa niin, että maankäyttö- ja rakennuslain uudistukselle asetetut tavoitteet muun lainsäädännön rajapinnat ja niistä johtuvat kehittämistarpeet, Suomen EU-jäsenyyden velvoitteet ja kansainvälisten sitoumusten toteutuminen tulevat säädösten vaikutusten osalta huomioiduksi.

Lopuksi

Alueiden käytön jaostokaan ei ole nähnyt kaikkien pykälien kokonaisuutta esimerkiksi rakennusluvan, osallistumisen ja rajapintojen suhteen. Nämä vaikuttavat kuitenkin suuresti alueidenkäyttöön, ympäristöön ja kansalaisten ympäristöoikeuksiin. Mikäli esimerkisi rakennuslupien tarpeen rajaa nostetaan (sijoituspaikkalupa), se lisäisi kaavoituksen laatu- ja selvitysvaatimuksia sekä tarvetta parantaa kansalaisten ja järjestöjen muutoksenhakua.

Nykyiset ehdotukset maankäyttö- ja rakennuslain uudistukseksi eivät vastaa kokonaisuudistukselle asetettuja tavoitteita, eivätkä tunnista MRL:n toimivuusarvioinnissa esille tuotuja ongelmia erityisesti ilmastonmuutoksen ja luonnon köyhtymisen oikeudellisista ulottuvuuksista.

Lisätietoja

– ympäristöjuristi Matti Kattainen, puh. 044 7785 013, matti.kattainen a sll.fi

– suojelupäällikkö Tapani Veistola, puh. 0400 615 530,  tapani.veistola a sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Tapani Veistola

suojelupäällikkö

Lisätietoja