Lahjoita

Vapauta Eurajoki – visiona meriyhteys Säkylän Pyhäjärveen

Uutiset

–

Satakunnassa melotaan 22.5.2021 vapaan Eurajoen puolesta. Melontatapahtumalla kiinnitetään huomiota uhanalaisen  joen arvokkaaseen luontoon ja joen tarjoamiin virkistysmahdollisuuksiin. Melonnan jälkeen järjestettävässä Vapautetaan Eurajoen virrat -paneelikeskustelussa asiantuntijaraati pui Eurajoen vaelluskalakysymyksiä. Eurajoki on vaelluskalojen arvokas elinympäristö. Niin taimen kuin lohikin lisääntyvät Eurajoen alajuoksulla. Myös vaellussiian on havaittu kutevan Eurajoen alaosassa. Eurajoella isona visiona on meriyhteyden palauttaminen aina Säkylän Pyhäjärvelle asti. Tähän tarvitaan jo rakennettujen kalateiden parantamista ja ympäristövirtaamien ja kalankulun toteutumista myös Eurakosken ja Kauttuaan padoille.

Eurajoki

Eurajoki on noin 53 km pitkä keskisuuri savimaiden joki. Luontotyyppinä savimaiden joet ovat erittäin uhanalaisia. Eurajoki virtaa Satakunnan Säkylän Pyhäjärvestä Selkämereen halki pelto- ja turvetuotantomaiden. Eurajoki tarjoaa monipuolisen elinympäristön lukuisille virtavesien eliölajeille. Esimerkiksi erittäin uhanalainen vaellussiika on alkanut lisääntymään Eurajoen alajuoksulla. Siian ja meritaimenen on havaittu nousevan Eurajoen alimman voimalan Pappilankosken padon yläpuolelle. Lohesta on havaintoja joen alaosan rakentamattomissa vapaissa koskissa. Aivan Säkylän Pyhäjärven tuntumassa, Kauttuan Alisenkoskessa säilynyt geneettisesti alkuperäinen taimenkanta. Eurajoki tunnettiin vielä sata vuotta sitten merkittävänä lohi- ja raakkujokena.

Eurajoen vaellusesteet ja niiden ohitus

Mereltä päin tarkasteltuna ensimmäisen osittaisen vaellusesteen muodostaa Pappilankosken voimalaitoksen pato (Paneliankosken Voima Oy, teholtaan 0,5 megawattia). Padossa on vuonna 2011 rakennettu kalatie, jota on parannettu vuosina 2019 ja 2020. Pappilankoskelta ylävirtaan jatkettaessa n. 20 km matkan päässä sijaitsee Paneliankosken voimalaitos. Sen yhteydessä on säilynyt Paneliankosken luonnonuoma, jota on kunnostettu vaelluskaloille soveltuvaksi. Vaelluskaloilla on periaatteessa mahdollisuus nousta Eurakosken padolle asti. Toistaiseksi nousukaloja ei kuitenkaan ole havaittu Eurakosken sähkökoekalastuksissa, joita ovat tehneet Pyhäjärvi-instituutti ja Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys.

Eurakosken voimalan (teholtaan 0,1 megawattia, Eurakosken Woima Oy) pato muodostaa täydellisen vaellusesteen. Eurakoskelta ylävirtaan sijaitsee myös Kauttuan säännöstelypato (omistaja Ahlström Oy, käyttöoikeus Jujo Thermal Oy erikoispaperitehdas). ELY-keskuksen viranomaiset ovat aloittaneet neuvottelut padon modernisoinnista, sisältäen varauksen kalatiehen. Modernissa padossa tulee olla kalatie tai ohitusuoma. Nykyisellään myös Kauttuan pato muodostaa täydellisen vaellusesteen vesieliöille ja vaelluskaloille.

Eurajoen Pappilankosken pato. Kuva: Eurajoen vesiensuojeluyhdistys ry.

Meriyhteyden palauttamiseksi tarvittavia tekoja

Eurajoen alimman voimalaitoksen Pappilankosken kalatien toimivuutta on mahdollista edelleen parantaa. Parannuksia suunnittelee ja toteuttaa ELY-keskus yhdessä Eurajoen vesiensuojeluyhdistyksen ja Paneliankosken voiman kanssa. Yläjuoksulla Eurakosken padon kalankulku ja ympäristövirtaama on järjestettävä eri vaihtoehtoja tarkastelemalla (avaaminen, pohjapato, ohitusuoma, kalatie). Meriyhteyden ja jokijatkumon täydellisyys vaatii myös kalan kulun mahdollistavia muutoksia Kauttuan säännöstelypatoon niin, että vaelluskaloilla on lopulta mahdollisuus vaeltaa koko reitti Selkämereltä Pyhäjärvelle. Eurajoen suurimpaan sivujokeen, Köyliönjokeen, on rakennettava kalatiet Harolan patoon ja Tuiskulan myllypatoon. Näin saadaan meriyhteys myös sivujoen kautta Köyliönjärveen.

Melojia Eurajoella. Kuva: Eurajoen vesiensuojeluyhdistys ry

Eurajoki-melonta huipentuu Vapauta Eurajoen virrat -paneeliin

Vuoden 2021 Eurajoki-melonta lähtee liikkeelle Paneliasta lauantaina 22. toukokuuta kello 10 ja etenee alavirtaan reilun 12 kilometrin matkan luonnonkauniille Saharinkoskelle. Maalipaikalla Ruikan Myllyn pihalla järjestetään kello 14 paneelikeskustelu ”Vapautetaan Eurajoen virrat – Vaelluskaloille esteetön pääsy Selkämerestä Pyhä- ja Köyliönjärviin”. Asiantunteva raadin kanssa keskustellaan Eurajoen vaelluskaloista, vaellusesteistä, kalateistä ja koskikunnostuksista. Tapahtuman järjestävät Euran Kanoottiklubi ry, Eurajoen vesiensuojeluyhdistys ry sekä Ala-Satakunnan Ympäristöseura ry, joka on Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiriin kuuluva paikallisyhdistys.

Suomen luonnonsuojeluliiton Vapauta virrat -kampanja

Luonnonsuojeluliiton virtavesikampanjalla halutaan tuoda esiin uhanalainen joki- ja virtavesiluontomme. Monet virtavesien eliölajit ovat uhanalaisia. Sisävesien luontotyypeistä uhanalaisimpia ovat savimaiden virtavedet, jollaiseksi myös Eurajoki luokitellaan. Suomessa on 67 valtakunnan verkkoon kytkettyä minivesivoimalaa, joiden teho on 0,1-1 megawattia. Ne tuottavat vain 1% koko Suomessa tuotettavasta vesivoimasähköstä. Nämä niin sanotut tippavoimalat ovat sähköntuotannon ja säädön kannalta merkityksettömiä, mutta niiden haitta jokiluonnolle on silti suuri. Pienimpien voimaloiden purku tulee aina harkita realistisena vaihtoehtona, sillä investoinnit toimivaan kalankulkuun ja ympäristövirtaamaan tulevat kalliiksi verrattuna voimalasta saatavaan energiahyötyyn. Nyt myös Suomen valtio tukee NOUSU-ohjelmallaan jokiluonnolle haitallisten esteiden avaamista, mm. rahoittamalla pienvesivoimaloiden purkamista ja kalateiden rakentamista.

Lisätietoja:

Ajankohtaista

Lisää artikkeleita