Ym­pä­ris­tö­jär­jes­töt kantelivat EU:n komissiolle suden kan­nan­hoi­dol­li­sen metsästyksen aloittamisesta – ”Ministeriö uhmaa EU-lain­sää­dän­töä”

Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi viime viikolla asetuksen, joka sallii enintään 20 suden kannanhoidollisen metsästyksen ensi vuoden alusta lähtien. WWF, Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) ja Luonto-Liitto ovat lähettäneet Euroopan komissiolle yhteisen kantelun ministeriön asetuksesta, sillä järjestöjen mukaan asetus rikkoo EU:n luontodirektiiviä sekä luontodirektiivin tulkinnasta annettuja tuomioistuinten ratkaisuja.

”On harvinaista, että otamme tällaiset keinot käyttöön ja kantelemme asetuksesta EU:n komissiolle. Mutta kun ministeriö jälleen uhmaa asetuksellaan EU-lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä, meidän on välttämätöntä saada tilanteeseen EU:n tulkinta”, sanoo WWF:n oikeudellinen neuvonantaja Raija-Leena Ojanen.

Suden tappaminen on kiellettyä EU:n luontodirektiivin artiklan 12 perusteella. Jäsenvaltio voi poiketa tästä pääsäännöstä artiklan 16 nojalla seuraavin edellytyksin: suden suotuisaa suojelutasoa tai sen ennalleen saattamista ei vaaranneta, ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua susikysymysten, kuten kotieläinvahinkojen, ratkaisemiseksi ja jos kannanhoidollinen metsästys voidaan toteuttaa tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti. WWF, SLL ja Luonto-Liitto katsovat, että tämänhetkisessä tilanteessa edellytykset suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseen eivät täyty.

“Luonnonsuojeluliitto oli mukana maa- ja metsätalousministeriön susityöryhmissä. Metsästyksen aloittaminen ennen suotuisan suojelun tason arviointia ja saavuttamista rikkoo räikeästi näiden työryhmien tuloksia ja lainsäädäntöä. Siksi joudumme valitettavasti ottamaan oikeudelliset keinot käyttöön”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.

Kannanhoidollinen metsästys osoittautui viimeksikin virheeksi

Suden kannanhoidollista metsästystä kokeiltiin vuosina 2015–16 huonoin tuloksin. Kokeilun toisen vuoden jälkeen maa- ja metsätalousministeriö totesi, ettei metsästyksen kestävyyttä voitu varmistaa. Jälkikäteen korkein hallinto-oikeus katsoi EU:n tuomioistuimen ratkaisuun pohjautuen, että poikkeusluvat eivät olleet luontodirektiivin mukaisia, eikä niitä olisi siten tullut myöntää.

”Myöskään tällä kertaa ministeriön hyväksymä esitys ei nähdäksemme sisällä selviä ja täsmällisiä, tieteelliseen tietoon pohjautuvia perusteita, joita kannanhoidollisten poikkeuslupien myöntäminen oikeusratkaisujen mukaan edellyttää. Susi on Suomessa erittäin uhanalainen laji, joten sen ei voida katsoa olevan suotuisalla suojelun tasolla”, toteaa WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.

Kantelulla ei enää voi pyörtää jo annettua asetusta kannanhoidollisesta metsästyksestä. Sen pääasiallinen vaikutus kantaakin tulevaisuuteen, jos komissio käynnistää asiassa rikkomusmenettelyn Suomea vastaan. Viime kädessä luontodirektiiviä tulkitsee EU:n tuomioistuin.

”Euroopan komission julkaisema State of Nature -raportti osoittaa, että luonto köyhtyy jatkuvasti. Komission on tärkeää puuttua Suomen jatkuviin yrityksiin löytää keinoja suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseksi. Erittäin uhanalaisen suden metsästys rikkoo luontodirektiivin tiukkaa suojelua koskevaa velvoitetta ja antaa väärän viestin yhteiskunnalle”, sanoo Luonto-Liiton suurpetovastaava Francisco Sánchez Molina.

Lisätiedot:

• Kantelu Euroopan komissioon
• Puheenjohtaja Harri Hölttä, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 040 7229 224
• Oikeudellinen neuvonantaja Raija-Leena Ojanen, WWF Suomi, p. 050 599 0232
• Ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen, WWF Suomi, p. 0400 168939
• Suurpetovastaava Francisco Sánchez Molina, Luonto-Liitto, p. 044 516 6227