EU:n metsästrategia julkistetaan 20.7.2021. Ympäristöjärjestöt puolustivat sen ympäristötavoitteita keräämällä nopeasti 68 järjestön kirjelmän. Luonnonsuojeluliitto oli mukana Suomesta.

SLL, Lapin piiri, Rovaniemen yhdistys ja WWF kirjoittivat yhdessä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle, että Kemijoen Sierilän vesivoimalalle ei tule antaa jatkolupaa.

Luonnonsuojeluliitto vaatii maatalouden ympäristörahoituksen parantamista eikä leikkausta, kun maatalouden EU-tukia valmistellaan kotimaassa. Viime viikon lopulla tehdyt EU-päätökset ja Suomen tukien luonnos eivät riitä ratkaisemaan ilmastokriisiä, luontokatoa ja vesien tilaa.

Luonnonsuojeluliitto pitää tärkeänä, että suden metsästystä ei aloiteta ennen kuin suotuisan suojelun tason arvio on täysin valmis. Jos metsästyskokeilu aloitetaan, ja sen aikana suojelutaso heikkenee epäsuotuisaksi, kokeilu tulee keskeyttää.

Luonnonsuojeluliitto esitti työ- ja elinkeinoministeriön kyselyyn yrityssääntelyn sujuvoittamisesta valtion ympäristöhallinnon kokoamista yhdeksi lupa- ja valvontavirastoksi.

Peukalonpaksuinen juhannuskoivu ja ranteen paksuinen joulukuusi edustavat suomalaisen metsäluonnon tyypillisimpiä puuyksilöitä. Luonnonsuojeluliiton entinen puheenjohtaja Heikki Simola tutki valtakunnan metsien inventoinnin tuloksia ja järkyttyi. Puolet Suomessa kasvavista puista on enintään peukalon paksuisia.

Sierilän vesivoimalahankkeen lupa on ollut katkolla 22. toukokuuta alkaen. Lupa raukeaa, jos Kemijoki oy ei saa rakentamisen aloittamisluvalle hakemaansa jatkoaikaa. Luonnonsuojeluliitto vaatii, ettei jatkoaikaa myönnetä koska erityisiä syitä siihen ei ole.

Suomen luonnonsuojeluliitto järjesti kesäkuussa kaksi Vaihda verkot katiskaan -tapahtumaa Etelä-Savossa. Tapahtumissa jaettiin vapaa-ajankalastajille maksutta norppaturvallisia Saimaa-katiskoja yhteensä hieman yli 170 kappaletta.

Hanhikantojen vähentäminen on suomalaisesta näkökulmasta vieras tavoite Afrikan ja Euroopan vesilintusopimukselle.

Luonnonsuojeluliitto kirjoitti hallituspuolueiden puheenjohtajille maankäyttö- ja rakennuslain, ilmastolain ja luonnonsuojelulain kiirehtimiseksi.

Helsingin yliopiston maisteriopiskelija Aino Peltola kartoitti ja tutki pro gradu-työssään haitallinen vieraskasvilaji kurtturuusun esiintymistä ja elinvoimaisuutta Espoon rannoilla ja saaristossa.