Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall hankki Kemijoen varrelta mökin, joka paljastui aikakapseliksi. Hämmentävien löytöjen myötä keriytyi auki Kemijoen riipaiseva menneisyys.

Miljoonia vuosia vanha laji, jokihelmisimpukka eli raakku, on odottanut vesivoimapadon takana jo vuosikymmeniä. Raakku kaipaa vaeltavia lohikaloja, joita ilman se ei voi lisääntyä. Milloin odotus palkitaan?

Metsä suojelee kulttuurimaisemassa kulkevaa Glimsinjokea. Luonnonsuojeluliiton hankepäällikkö Virpi Sahi toivoo, ettei harvinaislaatuista virtavettä tuhota turhalla rakentamisella.

Suomen ja Venäjän rajan ylittävä Hiitolanjoki on ollut muinaisihmisten ja eläinten kulkureitti. Patoja ollaan pian purkamassa. Mikko Europaeus haaveilee virrasta, jota pitkin vaelluskalat ja melojat voisivat taas liikkua vapaasti.

Piirros: Seppo Leinonen

Vesivoiman rakentamisen perusongelma on ollut se, että kalatalouskysymykset on käsitelty erillään rakentamiskokonaisuudesta, ikään kuin lisukkeena tai ylimääräisenä rasitteena.

Luonnonsuojelija-lehti kokosi Luonnonsuojeluliiton asiantuntijoiden kanssa kysymyspatteriston, jonka avulla äänestäjät voivat tarkistaa, kuinka kunnallisvaaliehdokkaat aikovat valituksi tullessaan pitää luonnon puolia.

Pirkko-Liisa Luhta on työskennellyt vapaan Iijoen, raakkujen, vaelluskalojen ja jokiluonnon puolesta yli 30 vuotta.

Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä maa- ja metsätalousministeriön asetusluonnos Saimaan kalastusrajoituksista ei vähentäisi kalanpyydyskuolleisuutta, vaan pitäisi sen nykytasolla.

Kolme keinoa saimaannorpan suojeluun: verkkorajoitukset laajennetaan heinäkuuhun ja palautetaan muikkuverkkoihin sekä rajoitusalueista tehdään riittävän laajoja.

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenet saavat Hostellijärjestön majoituksista mukavan alennuksen ja päätimme testata minkälaisen majoituskokemuksen Helsingin Katajanokassa sijaitseva Eurohostel tarjoaa.

Annoimme seurantaindikaattorin ympäristövaliokunnalle siitä, otetaanko EUn tavoitteet ja maasuositukset tosissaan vai ei: nouseeko Suomen luomu-tavoite nykyisestä (20 %) EUn vaatimaan (25 %)?

Selkeä yhteinen aikataulu, investointituki polttoon perustumattomiin energiaratkaisuihin, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston hyödyntäminen ja metsäbiomassan verotus johtaisivat hallitumpaan lopputulokseen kuin nykytila, jossa turpeen tulevaisuuden ennakointi on ollut vaikeaa.