Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Län­nen­kyl­män­kuk­kaa pelastamassa

Suomen luonnonsuojeluliiton koordinoiman Laatokalta Saimaalle -hankkeen yhteydessä on kokeiltu erilaisia menetelmiä harvinaisen lännenkylmäkukan auttamiseksi. Tulokset ovat olleet lupaavia.

Lännenkylmänkukka (Pulsatilla vulgaris) on mukana Venäjän uhanalaisten lajien Punaisessa kirjassa. Laji luokitellaan Leningradin alueella erittäin uhanalaiseksi. Kuva Irina Sorokina.

Harvinainen lännenkylmänkukka (Pulsatilla vulgaris) esiintyy Venäjällä ainoastaan yhdessä paikassa: muinaisilla Laatokan dyyneillä Olhava-joen suulla, Nizhnevolkhovskin suojelualueella.

Kasvi on hyvin vaatelias elinympäristönsä suhteen. Se viihtyy muun muassa valoisissa mäntymetsissä ja kuivalla mannerdyynien hiekkamaalla, jossa maaperä on kalkkipitoinen ja muu kasvillisuus matalaa ja harvaa. Lännenkylmänkukan siemenet pystyvät itämään vain avoimella hiekalla, ja maata peittävän sammalen ja jäkälän osittainen tuhoutuminen on edellytys lajin uusiutumiselle siemenestä.

Ennen laidunnus kulutti maan pintaa sopivasti, jotta kylmänkukan siemenet pääsivät itämään. Nykyään laidunnus on vähentynyt merkittävästi, ja kylmänkukkien määrä alkoi vähentyä. Kasvit eivät uusiudu peitteisessä kenttäkerroksessa ja vähenevät vähitellen. Myös maaperän pH on alentunut. ”Siemenet eivät pysty itämään tiheässä ruohikossa ja sammalessa, vaan vaativat paljaita hiekkalaikkuja. Tarvitaan valoisaa ja lämmintä, avointa maaperää”, Irina Sorokina Komarovin kasvitieteellisestä instituutista kertoo.

Suomen luonnonsuojeluliiton koordinoiman Laatokalta Saimaalle -hankkeen yhteydessä on kokeiltu erilaisia menetelmiä kylmänkukan elinympäristön ennallistamiseksi. Puita poistettiin juurineen. Maata käännettiin ja ruohikkoista pintakerrosta ja turvetta poistettiin, jotta saatiin aikaan kylmänkukalle sopiva, avoin alue. Maahan lisättiin dolomiittikalkkia. Tämän jälkeen kylvettiin koealueille samalta paikalta kerättyjä lännenkylmäkukan siemeniä.

Lännenkylmänkukka lisääntyi hankkeen koealoilla merkittävästi: syksyllä koealoilla laskettiin yhteensä 140 uutta versoa, mikä on 10 % koko Venäjän lännenkylmänkukkien määrästä. Kontrollialoilla, joilla ei tehty mitään toimenpiteitä, uusia versoja oli vain 10 kpl. Ennallistustoimet siis selkeästi kannattivat.

Dyynien lännenkylmänkukkien tulevaisuus näyttää sananmukaisesti valoisalta.

Video lännenkylmänkukan elinympäristön ennallistamisesta.

Marjaana Kovanen
Kirjoittaja on Laatokalta Saimaalle -hankkeen tiedottaja.

 

Laatokalta Saimaalle -hankkeessa ennallistetaan rantoja ja vesistöjä takaisin luonnontilaan. Lisäksi kehitetään rantojen kestävää virkistyskäyttöä Käkisalmen alueella Venäjällä sekä Hiitolanjoen vesistön alueella Suomessa. Luonnonsuojeluliiton kumppaneina hankkeessa ovat Suomesta Hiitolanjoki-yhdistys ja Venäjältä kansalaisjärjestö Neo Eco Project, Käkisalmen kunta, Komarovin kasvitieteellinen instituutti sekä Leningradin alueen luonnonsuojelualueiden direktoraatti. Hanke kuuluu Kaakkois-Suomi–Venäjä CBC 2014–2020 -ohjelmaan, jota rahoittavat Euroopan Unioni, Venäjän Federaatio ja Suomen tasavalta.

Lisätietoja

Hankekoordinaattori Tuuli Hakulinen

  • +358 50 467 4840
  • tuuli.hakulinen(a)sll.fi

Jaa sosiaalisessa mediassa