Lahjoita

Luon­non­suo­je­lu­liit­to vaatii hallituksen unohtamaa vesilakia takaisin valmisteluun

Tiedotteet

–

Luonnonsuojeluliitto vaatii oikeusministeriötä kiirehtimään hallitusohjelmassa luvattua vesilain päivitystä. Vaelluskaloille ja virtavesille tärkeän lain muutos on pudonnut pois eilen julkaistusta hallituksen uudesta lainsäädäntöohjelmasta.

Hallitusohjelmassa luvattiin: ”Päivitetään vesilaki ulottamaan kalatalousvelvoitteet niin sanottuihin nollavelvoitelaitoksiin.” Muutos mahdollistaisi vaelluskalojen kulkua parantavien lupaehtojen lisäämisen myös niiden vesivoimaloiden vesitalouslupiin, joissa ei sellaisia vielä ole.

Varsinais-Suomen ely-keskuksen vuonna 2017 teettämän selvityksen mukaan Suomessa on ainakin 50 vanhaa pienvesivoimalaa, joissa ei ole minkäänlaisia kalatalousvelvoiteitta. Nykyinen vesilaki ei myöskään anna mahdollisuutta määrätä niihin jälkikäteen kalatien rakentamisvelvoitetta.

Marinin hallituksen lainsäädäntösuunnitelmissa lakiesitys oli aiemmin ajoitettu syysistuntokaudelle 2022. Maanantaina julkaistusta uudesta suunnitelmasta se on kuitenkin pudotettu kokonaan pois.

“Oikeusministeriöllä on ollut kolme vuotta aikaa päivittää vesilakiin ne muutamat sanat, joilla laki saataisiin vastaamaan hallitusohjelman vaatimuksia. Olemme kehottaneet ministeriötä kiirehtimään lakimuutosta jo useita kertoja. Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin tulee priorisoida vesilaki ja tuoda hallituksen esitys mahdollisimman pian eduskuntaan”, sanoo puheenjohtaja Harri Hölttä.

Va. toiminnanjohtaja Tapani Veistola muistuttaa, että lakimuutos ei ole enää iso työ, sillä siitä on tehty oikeusministeriössä hyvä arviomuistio.

“Sidosryhmiltä kerättiin lausunnotkin jo vuonna 2019. Vesilupien ympäristösyistä tapahtuvan muuttamisen tarve on on noussut sen jälkeen myös muissa selvityksissä, kuten LupaMuutos-hankkeessa. Euroopan komissiokin on huomauttanut Suomea virtavesien suojelun parantamisen tarpeesta.”

Energiantuotannon ja säätövoiman kannalta merkityksettömien pienvoimaloiden aiheuttama vahinko Suomen vaelluskalakannoille on mittava. Esimerkiksi Suomen 60 entisestä meritaimenkannasta on jäljellä enää 12, jotka kaikki ovat erittäin uhanalaisia.

“Vesilain päivittäminen on hyvin tärkeää. Lukuisat vahingon aiheuttaneet yhtiöt eivät nyt maksa kalateitä, vaan laskun maksaa useimmiten valtio. Yhtiöiden halukkuus rakentaa vapaaehtoisesti kalateitä tai edes luovuttaa niihin vettä on usein lähes olematon”, sanoo Luonnonsuojeluliiton vanhempi asiantuntija Markku Marttinen.

Lue lisää:

Luonnonsuojeluliiton, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön ja WWF:n tiedote nollavelvoitelaitoksista

Luonnonsuojeluliiton, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön ja WWF:n aloite vesilain muuttamiseksi (päivitetty 24.4.2018)

Lisätietoja:

Harri Hölttä, puheenjohtaja, harri.holtta(a)sll.fi, p. 040 722 9224
Tapani Veistola, va. toiminnanjohtaja, tapani.veistola(a)sll.fi, p. 0400 615 530
Matti Kattainen, ympäristöjuristi, matti.kattainen(a)sll.fi, p. 044 7785013
Markku Marttinen, vanhempi asiantuntija, p. 044 7599 717

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Tapani Veistola

Ajankohtaista

Lisää artikkeleita