Suomen luon­non­suo­je­lu­lii­ton kommentit maan­käyt­tö­sek­to­rin il­mas­to­suun­ni­tel­maan

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä

Suomen luonnonsuojeluliitto ry

22.3.2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaan

1. Onko ehdotettu maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimenpidekokonaisuus tasapainoinen ja vaikuttava?

Ehdotuksessa on monentasoisia toimia ja jos ne otettaisiin laajasti ja tehokkaasti käyttöön, on mahdollista saada selkeitä nieluhyötyjä. Painotukset turvemaiden päästöjen vähentämiseen ja metsäkadon hillintään ovat perusteltuja. Kokonaisuudessa ei kuitenkaan hyödynnetä kuin osa maankäyttösektorin potentiaalista ja osan toimista vaikuttavuus jää kyseenalaiseksi. Toiset toimet taas voivat olla haitallisia muiden ympäristötavoitteiden näkökulmasta. Toimenpidekokonaisuus ei ota kantaa tehokkaimpiin keinoihin vaikuttaa hiilinieluihin eli metsien hakkuutasoihin ja suojelualueiden lisäämiseen. Luonnonsuojeluliitto on huolissaan, että hallituksen tavoite vahvistaa hiilinieluja 3 Mt vuoteen 2035 mennessä ei ole riittävä hiilineutraaliuden saavuttamiseen luotettavasti tilanteessa, jossa metsiimme kohdistuu lisäpaineita venäläisestä energiasta irtautumisessa.

Luonnonsuojeluliiton mukaan MISU:ssa tulee priorisoida seuraavia toimia:

•  turvemaiden päästöjen vähentäminen, metsäkadon hillintä ja metsien hakkuutasot
• maakäyttömuutosmaksu pellonraivaukseen ja rakentamiseen on kannatettava (valmisteltava ensitilassa). Tehokkain toimi olisi pellonraivauksen kieltäminen
• jatkuvasta kasvatuksesta pääkäytäntö valtion suometsissä, mutta myös kivennäismaille
• kosteaviljelyn edistäminen ja paksuturpeisten turvepeltojen ennallistaminen, vettämistuki on mahdollinen
• lahopuun lisääminen talousmetsissä
• suonpohjien kestävässä jatkokäytössä tulee priorisoida ennallistamista paksuturpeisilla kohteilla
• kasvatusmetsien kasvattaminen tiheämpinä
• metsätalouden tukien painotuksen muuttaminen siten, että selvästi yli puolet menee luonnonmonimuotoisuutta, vesistöjen hyvää tilaa ja ilmastoa tukeviin toimiin.

Lisäksi tarvitaan seuraavia toimia:

• kaikkien valtion vanhojen metsien ja luonnonmetsien suojelu
• hakkuutason alentaminen valtion metsissä ja Metsähallituksen tuloutustavoitteen pienentäminen
• lisäojitusten kieltäminen (erityisesti turvemailla myös kunnostusojitukset lopetettava)
• metsien kiertoajan pidentäminen esim. määräaikaisen METSO-rahoituksen avulla, huom. PTT:n kustannusvaikutusarviossa Top 10 toimenpide
• sopeutumisen edistäminen sekapuustoa suosimalla
• hakkuutähteiden jättäminen metsään
• soidensuojelun täydennysohjelman toteutus

Varauksia:

•  Jalostustaimet, lannoitus ja metsitys ovat kaikki tehometsätalouden yksinomaan puuston kasvun nopeuttamiseen tähtääviä keinoja, jotka nykyisellä metsienkäsittelymallilla johtavat todennäköisesti avohakkuuseen ennen pitkään. Näin ollen ilmastohyöty on rajallinen. Keinolannoitteiden käytöstä tulee pidättäytyä metsämaalla.
• Hiilimarkkinoissa ja kompensaatioissa on riski, että luodaan mekanismeja jotka eivät vähennä päästöjä ja oikeuttavat päästövähennysten lykkäämistä. Taakanjakosektori ja maankäyttösektori on pidettävä selvästi erillään toisistaan. Fossiilisten polttoaineiden päästövähennyksiä ei voi korvata hiilinieluilla, tarvitsemme sekä nielujen kasvattamista että päästövähennyksiä, ei joko- tai. Ilmastotoimien nieluhyötyä tarvitaan ensisijaisesti valtion ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.
• Nykyinen tukirakenne (verot, tuet) tulee perata niin, että se on yhdenmukainen ilmastotoimien kanssa

On varmistettava uudistettavan ilmastolain mukainen vaikutustenarvio toimien vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. Toivomme kirjallista julkista lausuntoa MISUn luontovaikutuksista vähintään Suomen luontopaneelilta.

On varmistettava, että nettonielu kasvaa niin että hiilineutraalius saavutetaan selkeästi (nielujen on oltava selvästi suuremmat kuin päästöt epävarmuuksien vähentämiseksi) ja nielujen on jatkettava kasvuaan myös vuoden 2035 jälkeen. Ilmastohyötyjen arvioimiseksi on syytä pyytää julkiset lausunnot Suomen ilmastopaneelilta, Suomen ympäristökeskukselta, Luonnonvarakeskukselta ja muilta olennaisilta tutkimuslaitoksilta.

 

2. Miten oikeudenmukaisuus tulisi huomioida maankäyttösektorin ilmastotoimissa?

Oikeudenmukaisuus tulee nähdä ensisijaisesti nykyisten ja tulevien sukupolvien oikeutena vakaaseen ilmastoon, monimuotoiseen luontoon ja terveelliseen ja turvalliseen ympäristöön. 

Tämän lisäksi on oikeudenmukaista, että ilmastotoimia tehdään kaikilla sektoreilla. Kaikkien toimijoiden on osallistuttava ilmastotalkoisiin.

Ketään ei saa jättää yksin muutoksen keskelle. Toimijoiden oikeuksista on pidettävä huolta tekemällä päätöksiä avoimesti ja ennakoitavasti, niin että päätöksiin vaikuttaminen on mahdollista. Viivyttely tulee kalliiksi meille kaikille.

Näistä lähtökohdista maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman tulee sisältää mahdollisimman tehokkaita ilmastotoimia, jotka tukevat luonnon monimuotoisuuden suojelua ja vesien hyvää tilaa.

Turvemaiden päästöjen vähentäminen ja metsäkadon torjuminen ovat tehokkaita keinoja vähentää ilmastopäästöjä. Hiilivarastojen ja luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi myös kaikkien vanhojen metsien suojelu ja soidensuojelun täydennysohjelman toteuttaminen ovat kiireellisiä toimia.

Lisäksi Suomessa siirtymän vaikutukset on pyrittävä tunnistamaan ja ennakoimaan, jotta voidaan tarjota sopivia tukitoimia toimijoille. Kenenkään toimeentulon ei tule olla uhattuna vaan parhaimmillaan ilmastotoimet maankäyttösektorilla ovat myös maanomistajien etu.

Lisätietoja