Voitto luontoarvoille – Soklin ympäristölupa kaatui korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä

Kor­kein hal­lin­to-oi­keus on tä­nään kumonnut aikaisemmat päätökset ja pa­laut­ta­nut Soklin kai­vos­hank­keen ym­pä­ris­tö- ja ve­si­ta­lous­lu­van alue­hal­lin­to­vi­ras­tol­le ko­ko­nai­suu­des­saan uu­del­leen kä­si­tel­tä­väk­si. KHO teki päätöksen kai­vok­sen ve­sien­hal­lin­nas­ta ja sii­hen liit­ty­vis­tä ve­sis­tö­vai­ku­tuk­sis­ta joh­tu­vil­la pe­rus­teil­la. Päätöksessä tuodaan esiin myös alueen ainutlaatuisten luontoarvojen ja suojeltujen lajien selvittämisen tarpeet.

Soklin kaivoksen esiintymän omistaa nykyään Sokli Oy, joka on valtionyhtiö Malmijalostus Oy:n omistuksessa. Nyt kaatunut ympäristölupa myönnettiin hankkeelle vuonna 2018. Ympäristölupa koski 10 miljoonan tonnin vuotuista fosfori- ja rautamalmin louhintaa ja tähän liittyvää sivukiven louhintaa sekä näihin liittyviä toimintoja.

“Pohjois-Suomeen Savukoskelle Soklin alueelle suunniteltu kaivos olisi ollut Suomen oloissa mittakaavaltaan poikkeuksellisen suuri kaivoshanke. Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ja monet muut kaivoksen vastustajat ovat tuoneet jo vuosia esiin huolensa suunnitellun kaivoksen haitallisista vaikutuksista”, kertoo Luonnonsuojeluliiton ympäristöjuristi Matti Kattainen.

“Päätös merkitsee sitä, että toiminnanharjoittajan olisi tullut selvittää paremmin suunnitellun kaivostoiminnan vaikutukset herkän ympäristön kannalta.”

Kaivoksen koon vuoksi myös sen toiminnassa johdettavat ja käsiteltävät vesimäärät tulisivat muodostumaan korkeimman hallinto-oikeuden mukaan erittäin suuriksi. KHO:n päätöksessä todetaan, että kaivoksen vesienhallinnan toteuttamista koskeviin suunnitelmiin oli lupamääräyksistä huolimatta jäänyt merkittäviä epävarmuustekijöitä. Päätöksen mukaan ympäristön pilaantumisriski kasvaisi etenkin silloin, jos useampi hankkeeseen liittyvistä riskitekijöistä toteutuisi samanaikaisesti.

Korkein hallinto-oikeus otti arvioinnissaan erityisesti huomioon kaivoshankkeen välittömällä vaikutusalueella sijaitsevan luonnontilaisen ja muutoksille herkän Nuorttijoen, jossa esiintyy vesistön erityispiirteistä riippuvainen ja todennäköisesti geneettisesti ainutlaatuinen järvitaimenkanta.

Päätös nostaa esiin myös hankkeen vaikutukset Soklin ahojen maailmanlaajuisesti ainutlaatuisiin luontoarvoihin, Kemijokeen, poronhoitoon ja saamelaisten oikeuksiin. Päätöksen mukaan saamelaisia koskeva kansainvälisen sopimuksen velvoite pätee myös laissa määritetyn saamelaisalueen ulkopuolella.

“Soklin kaivoshanke on monin tavoin kestämätön ja mahdoton toteuttaa laillisesti. Alueen maailmanlaajuisesti ainutlaatuisten luontoarvojen takia sen suojelu on ainut oikea käyttö alueelle. Valtion pitää ottaa järki käteen ja pysäyttää tämä paikallisten keskuudessa jo vuosia sitten sosiaalisen toimilupansa menettänyt hanke”, toteaa Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Jari Natunen.

“Uudelle Soklin aluetta koskevalle kaivoshankkeen ympäristö- ja vesitalousluvalle ei ole todellisia edellytyksiä, vaan esitämme Soklin aluetta liitettäväksi laajempaan suojelukokonaisuuteen”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piirin toiminnanjohtaja Mika Flöjt.

Lisätietoja antavat: 

Ympäristöjuristi Matti Kattainen p. 044 7785 013, matti.kattainen@sll.fi

Erityisasiantuntija Jari Natunen p. 040 9527 815, jari.natunen@sll.fi

Lapin piirin toiminnanjohtaja Mika Flöjt p. 040 578 87 84, lappi@sll.fi