Uusiutuva energia ei tarkoita automaattisesti ym­pä­ris­töys­tä­väl­li­syyt­tä

Energiantuotantovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista puhutaan usein pelkästään ilmaston kuumenemisen ja päästöjen näkökulmasta. Ilmastokriisi ja luontokato kulkevat kuitenkin käsi kädessä, eikä yhtä torjuttaessa pidä pahentaa toista. Tästä syystä pelkästään eri energiavaihtoehtojen hiilidioksidipäästöjen vertailu ei vielä kerro koko kuvaa energiamuodon ympäristöystävällisyydestä. On hyvä muistaa, että kaikilla energiantuotannon muodoilla on haittansa – ikiliikkujaa ei ole vielä keksitty.

Lähestulkoon päästötön tuulivoimakaan ei ole ongelmatonta

Tilaa vaativaan tuulivoimaan liittyy vaara elinympäristön pirstoutumisesta. Pirstoutumisella tarkoitetaan yhtenäisemmän elinympäristön muuttumista useiksi pienemmiksi ja eristyneemmiksi elinympäristöiksi. Esimerkiksi avohakkuisiin perustuva metsätalous on johtanut metsäluonnon pahaan pirstoutumiseen.

Korkealle kohoavat myllyt voivat pakottaa muun muassa lintuja laajentamaan reviireitään. Erityinen huoli liittyy siihen, jos tuulivoimaa sijoitetaan metsäalueille, jotka ovat laajoja, yhtenäisiä ja erämaisia. Muita paikallisia ympäristövaikutuksia ovat muutokset maisemassa, melu, lentoestevalot ja “välke” eli valon ja varjon vaihtelu auringon paistaessa voimalan taka.

Jotta haitalliset vaikutukset voidaan minimoida,  tuulivoimaa ei saisi koskaan rakentaa suojelualueille tai alueille, joilla on korkeat luontoarvot. Näitä ovat muun muassa Natura 2000 -alueet, luonnonsuojelualueet, kansallispuistot, muut luontotyyppien suojelualueet, keskeiset tunturit, arvokkaat metsäalueet, merkittävät luontotyypit sekä tärkeät lintu- ja lepakkoalueet. Väärin sijoitettuna tuulivoima aiheuttaa vaaraa myös uhanalaisille lajeille ja luontotyypeille. Merituulivoima on sijoitettava paikkaan, jossa haittavaikutusten riski on mahdollisimman pieni.

Puun poltto on hiilineutraalia vain paperilla, jos sielläkään

Biomassan polttaminen tarkoittaa esimerkiksi puun polttoa. Vaikka puu uusiutuu tietyllä aikajänteellä, biomassojen poltto tuottaa enemmän hiilidioksidipäästöjä tuotettua energiamäärää kohden kuin fossiiliset polttoaineet! Biomassat kasvavat takaisin, jos niille annetaan mahdollisuus, mutta esimerkiksi puun kohdalla voi kestää satoja vuosia, että hakkuita edeltänyt määrä hiiltä on sidottu takaisin kaadetun tilalle kasvaneeseen metsään.

Metsäluonto on jo valmiiksi ahtaalla. Metsänhoitokäytännöt eivät ole Suomessa kestäviä, mistä osoituksena on se, että  uhanalaistumisen suurin syy Suomessa on metsätalous. Metsäluonnon kannalta kestävä hakkuutaso on jo ylitetty.

Energiasektori korostaa usein, että energiaksi menee vain niin sanottuja sivuvirtoja, eli kaikkea muuta kuin metsäteollisuudelle kelpaavia puunrunkoja. Mutta jos metsänkäyttö on ilmaston ja luonnon kannalta kestämätöntä, eivät nämä sivuvirratkaan voi olla kestäviä. Vaikka energiakäyttö on harvoin ainoa syy metsien hakkuille, päätyy valtaosa Suomessa kaadetusta puusta lopulta energiaksi. Kokonaisuuden kannalta parempi olisi, jos suurin osa kaadetuista puista päätyisi pitkäaikaisiin tuotteisiin.

Vesivoima on muuttanut jokiluontoa

Vesivoimaa on rakennettu Suomessa paljon. Niin paljon, että lähes kaikki suuret jokemme on jo valjastettu energiantuotantoon. Luonnontilaisia jokia rakentamalla on tuhottu erityisesti vaelluskalojen elinedellytyksiä. Vaikka vesivoima tuottaakin päästötöntä energiaa, se ei tarkoita sitä, että se olisi ympäristöystävällistä.

Virtavedet, eli esimerkiksi joet ja purot, ovat sisävesien luontotyypeistä uhanalaisimpia. Kaikkein uhanalaisimpia ovat erittäin suuret joet ja Etelä-Suomen savimaiden joet. Tämän seurauksena lähes kaikki vaelluskalat ovat uhanalaisia. Vaelluskalat ja niistä riippuvainen raakku eli jokihelmisimpukka eivät voi elää ilman vapaita virtoja. Tämä kaikki on vesivoiman aikaansaamaa.

Uuden vesivoiman rakentaminen ei ole Suomessa vaihtoehto. Jo aiheutetun vahingon vuoksi suunnan tulisi olla päinvastainen. Pieniä voimaloita täytyy purkaa ja voimaloihin rakentaa kalateitä, jotta vaeltavat kalat pääsevät ohittamaan voimalan turvallisesti. Vain tällä tavalla jokiluonto saadaan elpymään.

Kriisitilanteessakaan ei pidä unohtaa kokonaisuutta

Ilmastokriisi aiheuttaa ja pahentaa luontokatoa. Ilmastokriisin takia on myös tärkeää siirtyä nopeasti pois fossiilisista polttoaineista. Muutosta ei kuitenkaan voida tehdä luonnon kustannuksella, sillä lyhytnäköisyys tässä asiassa vie ojasta allikkoon. Elinympäristöjen muuttuminen ja pirstaloituminen sekä kasvavan materiaalien kysynnän aiheuttama lisääntyvä kaivosteollisuus voivat olla vähäpäästöisen energiantuotannon huonoja puolia. Tätä ei saa unohtaa.

Kaikista ympäristöystävällisin vaihtoehto on energian säästäminen. Juuri nyt energian säästäminen on helpoin keino päästä irti venäläisestä fossiilienergiasta. Se myös antaa aikaa korvaavien, ilmaston ja luonnon kannalta kestävien energiamuotojen löytämiselle.

Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia on parhaillaan lausuntokierroksella. Jokainen voi vaikuttaa jättämällä lausunnon strategiasta.

Liisa Toopakka

Kirjoittaja on suojeluasiantuntija.

Lisätietoja