Lahjoita

Suomen metsät, maatalousmaat ja kosteikot ovat yhteenlaskettuna päästölähde, ja se on valitun politiikan seurausta

Tiedotteet

–

Suomen maankäyttösektorin hiilinielujen kääntyminen päästölähteeksi vaarantaa sekä Suomen hiilinieutraaliustavoitteet että EU-velvoitteiden saavuttamisen, arvioi Suomen luonnonsuojeluliitto. Tämä voi tulla kansantaloudelle kalliiksi.

Kuva: Riitta Weijola/Vastavalo

Suomen maankäyttösektori, eli metsät, maatalousmaat ja kosteikot, on kääntynyt hiilinielusta päästölähteeksi vuonna 2021, kertoo Tilastokeskuksen pikaennakko. Tämä on seurausta metsien kasvun pienenemisestä sekä ennätyssuurista hakkuista. Viime vuonna hakkuut nousivat 76 miljoonaan kuutiometriin, mikä on toiseksi suurin koskaan tilastoitu määrä. Metsämaan nettonielu oli noin 6,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, mutta maankäyttösektorin, erityisesti turvemailta syntyvät, päästöt ylittivät metsänielun määrän.

“Hiilinielujen muuttuminen päästölähteeksi on seurausta harjoitetusta metsäpolitiikasta. Metsien hakkuut ovat aivan kestämättömät ilmaston ja luonnon kannalta. Marinin hallituksella on itsetutkiskelun paikka. Sen on löydettävä keinot rajoittaa metsien hakkuita ja vähentää maatalousmaiden päästöjä”, sanoo suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Suomen metsien käytön vertailutaso ilman puutuotteita on EU:n LULUCF-asetuksen pohjalta 23,5 miljoonaa tonnia vuosina 2021–2025. Viime vuonna metsänielu oli huomattavasti pienempi. Lisäksi Suomi on vaarassa rikkoa asetuksen velvollisuutta varmistaa, että päästöt eivät ole hiilinieluja suurempia kaudella 2021–2025. Näistä velvollisuuksista jäädään olennaisesti, mikä voi tulla kansantaloudelle vielä kalliiksi, ellei trendi muutu velvoitekauden lopulla. Mikäli Suomi ei täytä EU-velvoitteita, päästövähennyksiä on haettava lisää taakanjakosektorilta, eli esimerkiksi liikenteestä ja maataloudesta.

“Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035. Silloin maankäyttösektorin hiilinielujen pitäisi olla selvästi yli 21 miljoonaa tonnia. Nykykehitys vaarantaa Suomen ilmastotavoitteet. Parhaillaan valmistelussa oleva maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma pitää päivittää pikaisesti vastaamaan muuttunutta tilannetta. Hallitus on sitoutunut kasvattamaan hiilinieluja ja on selvää, että tarvitsemme lisätoimia, jotta tavoitteet eivät karkaa”, varoittaa Aho.

Viime vuonna käytettiin Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan puupolttoaineita enemmän kuin koskaan aiemmin tilastohistorian aikana. Kiinteiden puupolttoaineiden ja metsäteollisuuden jäteliemien osuus energian kokonaiskulutuksesta nousi 30 prosenttiin. Puunpolton päästöt lasketaan maankäyttösektorille, joten myös lisääntynyt metsäenergian käyttö näkyi maankäyttösektorin kasvihuonekaasutaseissa.

Tänä vuonna puuntuonti Venäjältä loppui, mikä saattaa kasvattaa metsien hakkuita entisestään. Sen vaikutus metsien hiilinieluihin olisi kohtalokas.

Lisätietoja:

Hanna Aho, suojeluasiantuntija, puh. 040 628 9495, hanna.aho(a)sll.fi

Tiedotetta on korjattu 25.5. klo 15.47 vuoden 2021 hakkuumäärien osalta. Aiemmin tiedotteessa mainittiin, että hakkuiden määrä olisi ollut 85 miljoonaa kuutiometriä, mikä sisälsi myös puun tuonnin.

Lisätietoja

Ilmastoasiantuntija Hanna Aho

Ajankohtaista

Lisää artikkeleita