Luon­non­suo­je­lu­lii­ton lausunto Maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riöl­le Suomen kansallisen vie­ras­la­jia­se­tuk­sen ja vie­ras­la­ji­luet­te­lon päi­vit­tä­mi­ses­tä

VN/8911/2023

Vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä, toiminnanjohtaja Tapani Veistolan toimeksiannosta

Suomen luonnonsuojeluliitto ry

Lausuntopalvelu.fi 3.5.2023

 

Asia: Lausunto Suomen vieraslajiasetuksen ja kansallisen vieraslajiluettelon päivittämisehdotuksesta (VN/8911/2023)

Yleistä suunnitelmaehdotuksesta

Luonnonsuojeluliitto kiittää mahdollisuudesta lausua vieraslajiasetuksen ja Suomen vieraslajiluettelon päivitysehdotuksesta, ja pitää luettelon päivittämistä uusilla vieraslajeilla tarpeellisena.

Luetteloon ehdotetaan lisättäväksi kanadanpiisku, korkeapiisku, isopiisku, vuorivaahtera, viitapihlaja-angervo, valkopajuangervo, isotuomipihlaja sekä mustapääetana. Suomen luonnonsuojeluliitto kannattaa kaikkia ehdotettuja lajilisäyksiä.

 

Mustapääetana

Vielä mahdollisesti harvalukuisen mustapääetanan lisääminen listalle on järkevää sen leviämisen hillinnässä. Lajin torjunta vaatii nopeita toimia, jotta vältettäisiin mustapääetanan vakiintuminen yhtä laajalle alueelle kuin espanjansiruetana.

 

Piiskulajit

Kolmen Pohjois-Amerikkalaisen piiskulajin lisääminen vieraslajilistalle on hyvin kannatettavaa niiden laajan levinneisyyden ja merkittävän ekologisen haitan vuoksi.

 

Pensasmaiset angervolajit

Viitapihlaja-angervon ja valkopajuangervon lisääminen luetteloon on hyvin tärkeää. Puuvartisten pensaiden tiheät kasvustot syrjäyttävät luontoon karatessaan pahimmillaan täysin alkuperäisen kasvillisuuden, joka voi olla erimerkiksi uhanalaista kosteikko- tai lehtoluontoa.

Lisäksi jatkossa tulee tarkastella myös muiden tehokkaasti luonnossa leviävien pensasmaisten angervolajien haitallisuutta ja lisäämistä luetteloon.

 

Isotuomipihlaja

Luonnonsuojeluliitto ei kannata asetusehdotuksessa mainittua poikkeusta olla soveltamatta vieraslajilain mukaista kasvatuskieltoa isotuomipihlajan kohdalla. Vaikka isotuomipihlajan myyntikielto astuisi voimaan, ja sitä kautta lajia ei enää tarkoituksella istutettaisi, niin lajin marjoja syövät linnut levittäisivät silti isotuomipihlajaa uusille alueille. Kasvatuskielto estäisi myös esimerkiksi naapurien väliset kasvivaihdot tai jo istutetun isotuomipihlajoiden siirtoistukset paikasta toiseen.

 

Kasvatuskiellon siirtymäajasta ja toimeenpanosta

Ehdotuksessa esitetään, että myynti- ja kasvatuskielto tulisi viitapihlaja-angervon ja valkopajuangervon osalta voimaan vasta kaksi vuotta asetuksen voimaanastumisen jälkeen 1.6.2025.

Luonnonsuojeluliitto ehdottaa, että siirtymäajalle määriteltäisiin lisäksi ajankohta, johon mennessä puutarhakaupat, taimimyymälät ja muut ehdotettuja vieraslajeja myyvät tahot velvoitettaisiin viestimään kuluttajalle lähestyvästä kasvatuskiellosta.  On siis tärkeää muistaa riittävän laajalla viestinnällä ja ohjeistuksella muistuttaa sekä myyjiä että kuluttajia myynti- ja kasvatuskiellon astumisesta voimaan heti siirtymäajan jälkeen. Olisi kuluttajansuojan näkökulmasta ongelmallista, jos 31.5.2025 ostetut ja istutetut pensaat velvoitettaisiin kaivamaan ilman ennakkovaroitusta ylös jo seuraavana päivänä 1.6.2025.

Haitallisten vieraslajien kasvatuskiellon toimeenpanoa on hyvä tehostaa myös ohjeistamalla ammattimaista luonnonhoitoa harjoittavia tahoja kytkemään torjunta osaksi normaalia luonnonhoidon suunnittelua ja toimeenpanoa. Esimeriksi luontoon istutuspaikoiltaan karanneet isotuomipihlaja-, valkopajuangervo- ja viitapihlaja-angervokasvustot sijaitsevat monissa tapauksissa kuntien tai muiden julkisten toimijoiden hallinnoimilla alueilla. Näiden alueiden hoidon tavoitteet ja toimenpiteet määritellään luonnonhoitosuunnitelmissa, metsänhoitosuunnitelmissa tai muissa työsuunnitelmissa. Maa- ja metsätalousministeriö voisi ohjeistaa vähintään pensas- ja puumaisten vieraslajien huomioimiseen hoitosuunnitelmissa ja poistoon osana muuta luonnonhoitotyötä.

 

Luonnonsuojeluliiton ehdotus luetteloon lisättäväksi lajiksi jo ehdotettujen vieraslajien lisäksi

Alustavassa ehdokaslistassa mukana ollut marunatuoksukki (Ambrosia artemisiifolia) on Pohjois- ja Keski-Amerikasta peräisin oleva rikkakasvi, joka on levinnyt Euroopan lisäksi myös Aasiaan, Afrikkaan ja Australiaan. Euroopassa marunatuoksukin esiintyminen on tiheimmillään Keski- ja Itä.Euroopassa. Erityisesti Italiassa, Saksassa, Unkarissa, Ranskassa ja Kroatiassa sitä pidetään haitallisena vieraslajina. Marunatuoksukki on yksivuotinen ruohovartinen kasvilaji, joka suosii joutomaita, teiden ja ratojen varsia ja muita vastaavia ihmisen muokkaamia alueita.

Pujoa hieman muistuttavan marunatuoksukin siitepölyllä on ihmisille vahvasti allerginen vaikutus saaden aikaan voimakkaita hengitystie- ja iho-oireita. Marunatuoksukin siitepölystä on tullut Keski-Euroopassa yksi yleisimmistä syistä heinänuhalle, kuumeelle ja kutisevalle ekseematyyppiselle ihottumalle. Yliherkkyyden marunatuoksukille on arvioitu kehittyvän alueesta riippuen 10–60 % asukkaista. Erään arvion (Schaffner ym. 2020) mukaan marunatuoksukin aiheuttamista allergiaoireista kärsii Euroopassa n. 13,5 miljoonaa asukasta, ja terveysvaikusten aiheuttamat vuosittaiset kustannukset ovat n. 7,4 miljardia euroa.

Laji voi myös vallata tehokkaasti alaa viljelyalueilla, joilla se voi saada aikaan merkittävää satomäärien pienentymistä. Saksassa marunatuoksukin maataloudelle aiheuttamien kustannusten arvioitiin (2003) olevan 32 miljoonaa euroa.

Marunatuoksukin haitalliset ekologiset vaikutukset muihin lajeihin ja ekosysteemeihin katsotaan olevan vähäiset verrattuna sen vaikutuksiin ihmisten terveydelle ja taloudellisiin vaikutuksiin maataloudelle.

Siemenistään lisääntyvä marunatuoksukki leviää pääasiassa tuontisiementen seassa, joko viljelysiemen- tai linnunsiemensekoituksissa. Esimerkiksi Norjaan laji on levinnyt juuri linnunsiemensekoitusten mukana (Jorgensen 2002). Uudelle alueelle saavuttuaan lajin siemenet leviävät tuulen ja virtaavan veden välityksellä sekä lintujen kuljettamana. Lajin siemenpankki voi säilyä maassa itämiskelpoisena jopa 40 vuotta.

Suomessa voitaisiin helposti ja kustannustehokkaasti ennaltaehkäistä uuden merkittäviä terveydellisiä ja taloudellisia kustannuksia aiheuttavan vieraslajin vakiintuminen lisäämällä marunatuoksukki Suomen kansalliseen vieraslajiluetteloon. Kun marunatuoksukki hyväksyttäisiin vieraslajiluetteloon, sitä koskisi myynti- ja ostokielto, mikä ohjaisi tuottajia tarjoamaan myyntiin sellaisia tuotteita, jotka eivät varmuudella sisältäisi lajin siemeniä. ”No Ambrosia” -merkinnällä varustettuja linnunsiemensekoituksia on esimerkiksi ollut Suomessa myynnissä (Lidl) jo pitkään.

Mainittujen seikkojen perusteella Luonnonsuojeluliitto esittää, että marunatuoksukki lisättäisiin Suomen kansalliseen vieraslajiluetteloon joko tällä tai viimeistään seuraavalla vieraslajiasetuksen päivityskierroksella.

 

Lähteet:

• Marunatuoksukin (Ambrosia artemisiifolia) tietokortti, CABI Compendium Invasive Species https://www.cabidigitallibrary.org/doi/10.1079/cabicompendium.4691
• Arvio marunatuoksukin aiheuttamista kustannuksista ihmisten terveydelle: Schaffner, U. ym. (2020) Biological weed control to relieve millions from Ambrosia allergies in Europe – Nature Communications 11:1745. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7174423/
• Marunatuoksukin leviäminen Norjaan linnunsiemensekoitusten mukana: Jorgensen P (2002) Ambrosia, nourishment for gods or dangerous weeds? – Blyttia 60:160–162

 

Lausunnon valmistelijat:

Markus Seppälä (vieraslajiasiantuntija)

Virpi Sahi (kehityspäällikkö)

Lisätietoja