Luon­non­suo­je­lu­lii­ton lausunto itämerennorpan metsästyksestä 2023–2025

Maa- ja metsätalousministeriölle

Viitaten lausuntopyyntöönne 6.7.2023 Dnro VN/19504/2023

Luonnonsuojeluliiton lausunto itämerennorpan metsästyksestä 2023–2025

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavaa.

Itämerennorppa on norpan vain Itämeressä elävä alalaji. Päävastuu sen suojelusta ja kannanhoidosta on Suomella ja Ruotsilla, joiden alueella noin 90 prosenttia norpista elää. Itämerennorppa ei ole toipunut tapporahapyynnin ja ympäristömyrkkyjen aiheuttamasta 1900-luvun kannanromahduksestaan. Alalajin kanta on yhä vain noin kymmenesosa viime vuosisadan alun norppamäärästä.

Norppa on arktinen hylje, ja ilmaston lämpeneminen vaikeuttaa jo nyt selvästi itämerennorpan lisääntymistä. Tilanne on erityisen vaikea eteläisillä Suomenlahden, Saaristomeren ja Riianlahden lisääntymisalueilla. Nyös Perämeren jäät ovat muuttuneet heikkoina jäätalvina epävakaiksi. Ennätysheikkona jäätalvena 2020 Perämeri oli koko norpan lisääntymisajan suurimmaksi osaksi avoin.

Jäätilanteen eläminen vaikuttaa myös norppalaskentoihin. Tiedot Perämeren-Merenkurkun norppakannan koosta eivät ole viimeisen noin kymmenen vuoden ajalta aiempien kanssa vertailukelpoisia ja kannan kehitysarvioon soveltuvia. Ne kuvaavat tutkijoiden mukaan lähinnä laskentaolojen vaihtelua. Tämä on ongelma kannanhoidolle. Ainoa vaihtoehto tällaisessa tilanteessa on varovaisuusperiaatteen mukainen metsästyskäytäntö.

Ruotsin meri- ja vesiviranomainen (Havs och vattenmyndigheten) on mallintanut suurinta mahdollista ihmisen aiheuttamaa kuolleisuutta Perämerellä. Tuloksen mukaan suurin mahdollinen sallittava kuolleisuus on 443 norppaa (Suomi ja Ruotsi yhdessä). Havs och vattenmyndighetenin kannan mukaan Ruotsin tuli pienentää huomattavasti 420 yksilön norppakiintiötään ja arvioida kiintiön suuruus vuosittain.

Ruotsi pienensikin kiintiönsä 350 norppaan. Näin ollen kestävän metsästyksen mahdollisuudeksi Suomessa jäisi 93 norppaa.

Maa- ja metsätalousministeriön nyt lausunnolla olevan esityksen mukaan suurin sallittu saalismäärä olisi Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueella 375 yksilöä. Se edellä esitetyn perusteella ylittää kestävän pyynnin tason 1,64-kertaisesti. Sama kiintiö annettaisiin tieteellisestä suosituksesta ja varovaisuusperiaattesta poiketen kahdelle metsästysvuodelle.

Esitetty kestävän metsästyksen ylittävä ja kaksivuotinen metsästyskiintiö vaarantaisi yhdessä Ruotsin kiintiön kanssa norppakannan tilan. Ehdotus osoittaisi toteutuessaan piittaamattomuutta Itämeren suojelusta ja lisäisi metsästyksen ja luonnonsuojelun vastakkainasettelua, jota hallituksen tulisi ohjelmansa mukaan torjua.

Suomen luonnonsuojeluliitto esittää, että:

• Suomi asettaa tutkimuksen suosituksen mukaisesti kiintiön vain metsästysvuodelle 2023–2024
• Suomi asettaa metsästysvuodella 2023–2024 korkeintaan 93 norpan kiintiön
• Suomi pyrkii neuvotteleman Ruotsin kanssa yhteisen pyydettävän 443 norpan tai PBR-analyysin myöhemmin tarkentaman maksimimäärän oikeudenmukaisesta jakamisesta
• Suomi pyrkii Ruotsin kanssa tehostamaan huomattavasti norppalaskentoja ja muuta norppatutkimusta

Lisätietoja:

FT Antti Halkka, antti.halkka@sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Hanna Halmeenpää                   Tapani Veistola
puheenjohtaja                             toiminnanjohtaja