Yhteispohjoismaista Luonnonkukkien päivää vietetään sunnuntaina 18. kesäkuuta, jolloin eri puolilla Suomea järjestetään 60 opastettua kasviretkeä.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on päättänyt jättää tutkimatta Suomen luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen hallintovalituksen ilmastolain rikkomisesta. Perusteluissa kuitenkin korostuu se, että valtioneuvoston toimien lainmukaisuus jäi tutkimatta tässä vaiheessa. Päättäjien passiivisuuden jatkuminen voikin avata tien uuden valituksen tutkinnalle. Päätöksen valossa valtioneuvoston, eli tulevan hallituksen, tulee osoittaa, että sillä on aikomus toimia riittävän nopealla aikataululla niin, että ilmastolain tavoitteet ja velvoitteet saavutetaan.

Pohjoismaiden suurimpien luonnonsuojelujärjestöjen puheenjohtajat ovat julkaisseet maidensa hallituksille sekä Pohjoismaiden neuvostolle ja ministerineuvostolle osoitetun yhteisen kirjeen. Siinä vedotaan nopean ja päättäväisen toiminnan puolesta luontokadon hidastamiseksi. Luonnonsuojelujärjestöt korostavat luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen ja ilmastokriisin torjunnan yhteyttä toisiinsa.

Maailman ympäristöpäivänä 5.6.2023 pohjoismaiset ympäristöjärjestöt lähettivät yhteisen viestin Pohjolan päättäjille luontotavoitteiden toteuttamisen puolesta. SLL välitti sen myös hallitusneuvottelijoille.

Suomen luonnonsuojeluliitto kannattaa oikeusminsteriön esitystä vesilain tarkistamisesta, joka mahdollistaisi vaelluskalojen vaellusesteiden purkamisen ja muiden kalatalosvelvoitteiden määräämisen myös niille vesivoimalaitoksille, jotka eivät vielä osallistu vaelluskalojen palauttamiseen Suomen virtavesiin.

Suomi saa historiansa kolmannen luonnonsuojelulain. Sen numero säädöskokoelmassa on 9/2023. Sen voi hyvin antaa myös lain kouluarvosanaksi. Poliittisista kompromisseista huolimatta laki on nykyistä parempi, vaikka se ei vielä riitä pysäyttämään luontokatoa.

Suomen luonnonsuojeluliiton 24 Luontotekoa -juhannuskalenteri avautuu Facebookissa ja Instagramissa 1. kesäkuuta. Luvassa on uusi luontokuvaluukku joka päivä aina juhannuspäivään 24.6. asti.

Miltei kaikki Suomen joet on padottu sähkön tuotantoon, ja vaelluskalat ja virtavesiluonto ovat ahdingossa. Suomen luonnonsuojeluliitto on nyt Partioaitan tuella tuottamassa välineitä virtojen vapauttamiseen.

Ratilainen on ollut suunnittelemassa Lappeenrannan kaupungin niittyverkostoa. Monia alun perin nurmena hoidettuja alueita on alettu kehittää niittymäisiksi vähentämällä niittoa. Niittyjä on pystytty lisäämään katujen varsille ja liikenteenjakajiin sekä hyödyntämään rakentamisen seurauksena syntynyttä puhdasta ylijäämämaata.

Keväiset verkkokalastusrajoitukset ovat estäneet norppien kevät- ja alkukesän kalanpyydyskuolemia, mutta samalla verkkokuolemat ovat siirtyneet myöhemmäksi.

Uhanalaisuus jatkuu kaikissa elinympäristöissä emmekä voi siirtää sen pysäyttämistä muiden maiden vastuulle. Tämän ymmärtävät kasvavissa määrin myös elinkeinoelämä ja rahoituslaitokset. Politiikassa vaikuttaa vielä olevan parantamisen varaa todellisuuden hahmottamisessa", kirjoittaa Paloma Hannnonen kolumnissaan.

Luonnonsuojeluliiton vieraslajityön asiantuntijat Markus Seppälä ja Titta Vikstedt kertovat, mikä on nyt ajankohtaista haitallisten vieraslajien leviämisen torjunnassa. Viisivuotisen VieKas-hankkeen aikana on opittu, kuinka kunnat, yhdistykset ja tavalliset ihmiset voivat osallistua vieraslajityöhön.