Lahjoita

Entistä suurempi osa suomalaisista vähentäisi metsien hakkuita

Tiedotteet

–

Suomalaisista vain alle neljännes uskoo Orpon hallituksen turvaavan metsien hiilinielut niin, että Suomen ilmastotavoitteet saavutetaan. Tämä selviää Luonnonsuojeluliiton tilaamasta kyselytutkimuksesta. Hallituksella on tänä vuonna mahdollisuus osoittaa, että se tekee riittävät toimet hiilinielujen korjaamiseksi.

Avohakkuu.
Kuva: Paul Stevens.

Enemmistö suomalaisista (55%) vähentäisi metsien hakkuita ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, selviää Suomen luonnonsuojeluliiton Taloustutkimukselta tilaamasta kyselytutkimuksesta. Osuus on kasvanut kahdella prosenttiyksiköllä edellisestä kyselytutkimuksesta, joka toteutettiin vuoden 2022 heinäkuussa. Naisista ja 15–24-vuotiaista noin kaksi kolmasosaa kannattaa hakkuiden vähentämistä. Kysymys jakoi metsänomistajia, joista 36 prosenttia vähentäisi hakkuita ja 41 prosenttia ei vähentäisi hakkuita.

Metsien korkeat hakkuumäärät pienentävät hiilinieluja kokonaisuudessaan. Ilmastolain mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035, mikä edellyttää sitä, että päästöt ja nielut ovat tasapainossa. Vuosina 2021 ja 2022 Suomen metsien hiilinielut pienenivät huomattavasti ja maankäyttösektori muuttui kokonaisuutena päästölähteeksi, mikä kuumensi ilmastoa. Vuonna 2023 metsien hakkuut pienenivät, mikä heijastunee toukokuussa valmistuvaan arvioon maankäyttösektorin hiilinieluista.

“Riittävät hiilinielut ovat välttämättömiä lakisääteisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Metsien kasvaneet hakkuut yhdessä metsien kasvun heikkenemisen ja turvemaiden kasvaneiden päästöjen kanssa on tärkein syy hiilinielujen romahdukseen. Toimia hakkuiden vähentämiseksi siis tarvitaan, jotta Suomi tekee osansa ilmaston kuumenemisen rajoittamiseksi”, sanoo Luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntija Hanna Aho.

Esimerkiksi Suomen ilmastopaneeli, talouspolitiikan arviointineuvosto ja Suomen ympäristökeskus ovat kehottaneet hallitusta ottamaan käyttöön uusia keinoja hiilinielujen kasvattamiseksi.

Vastausten perusteella suuri osa suomalaisista ei usko siihen, että Petteri Orpon hallitus turvaa hiilinielut. Kyselyn mukaan alle neljännes (23 %) suomalaisista uskoo, että Suomen nykyinen hallitus turvaa metsien hiilinielut niin, että Suomen ilmastotavoitteet saavutetaan. Metsänomistajien keskuudessa osuus on hieman suurempi ja 32 prosenttia uskoo ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Enemmistö naisista ja 15-49-vuotiaista ei puolestaan usko, että hallitus turvaa hiilinielut.

“Orpon hallitus on luvannut pitää kiinni ilmastotavoitteista ja kasvattaa metsä- ja maaperänieluja, mutta on tähän mennessä peruuttanut useista ilmastotoimista. Hallituksella on nyt näytön paikka korjata hiilinielut. On erityisen huolestuttavaa, että nuoremmat ikäpolvet, joiden elämään ilmastokriisi vaikuttaa eniten, eivät usko hallituksen tekevän riittäviä toimia metsissä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi”, Aho sanoo.

Vastaajat tukisivat taloudellisesti ensisijaisesti metsänomistajia

Kyselyn perusteella metsänomistajien vastaukset ovat pääosin samansuuntaisia muiden vastaajien näkemysten kanssa. Metsänomistajat katsoivat, että valtion pitäisi tukea ensisijaisesti heitä (63 %), jotta metsien hiilinieluja voidaan kasvattaa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikista vastaajista 46 prosenttia tukisi ensisijaisesti metsänomistajia. Kummassakin ryhmässä tämä oli suosituin vaihtoehto. 17 prosenttia kaikista vastaajista katsovat, että metsätaloudesta riippuvaisia alueita tulee tukea ensisijaisesti. Sama osuus vastaajista haluaa, että valtio ei tue ketään taloudellisesti hiilinielujen kasvattamiseksi.

“Tutkijat ovat ehdottaneet hiilikorvauksen ja hiiliveron yhdistelmän käyttöönottoa yhtenä mahdollisena kustannustehokkaana vaihtoehtona hakkuiden rajoittamiseen ja nielujen kasvattamiseen. Tämä palkitsisi metsänomistajia ympäristötavoitteiden mukaisista toimista ja toisaalta asettaisi hinnan ilmastohaitan tuottamiselle metsissä samaan tapaan kuin energiantuotannossa on tehty”, Aho kertoo.

Suomalaisille tärkeimpiä asioita metsien hiilinielupolitiikassa on vesistöjen suojelu (87 %), luonnon monimuotoisuuden turvaaminen (kuten vanhojen metsien suojelu) (80 %) ja ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävät toimet (67 %). Metsänomistajille tärkeimpiä asioita olivat vesistöjen suojelu (81 %), metsänomistajien toimeentulo (68 %) ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen (66 %).

“Vesistöt ovat suomalaisille tärkeitä. Kuitenkin hallitusohjelman mukaan hiilinieluja halutaan vahvistaa lannoituskampanjalla. Tämä on riski vesistöille. Kyselyn pohjalta lannoitusten sosiaalinen hyväksyttävyys on heikko”, toteaa Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola.

Tutustu kyselytutkimuksen tarkempiin tuloksiin:

Tutkimus toteutettiin internetpaneelissa 15.–19.1.2024 välisenä aikana. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat yli 15-vuotiaat suomalaiset (poislukien Ahvenanmaa) ja metsänomistajat. Kokonaisvastaajamäärä on 1547, joista 1020 on kansalaisia ja 527 on metsänomistajia. Vastausten virhemarginaali on enimmillään koko vastaajajoukon osalta ± 2,6 prosenttiyksikköä. Grafiikassa esitetyt tulokset ovat pyöristetty lähimpään prosenttiyksikköön. Grafiikassa esitettyjen lukujen yhteenlaskettu summa ei välttämättä ole 100 %.

Lisätietoja

Ilmastoasiantuntija
Hanna Aho

Ajankohtaista

Lisää artikkeleita