Kehysriihessä kannattaa leikata ympäristölle haitallisista tuista – ei ympäristöstä
18.3.2024
Arvoisa pääministeri
Suomen luonnonsuojeluliitto muistuttaa siitä, että luonnonsuojelusta, ilmaston kuumenemisen torjunnasta ja ympäristöhallinnosta leikkaaminen aiheuttaisi lähitulevaisuudessa enemmän lisäkustannuksia kuin todellisia säästöjä.
– Jo nyt elinkeinoelämä on esittänyt huolensa ympäristömuutosten vaikutuksista taloudelle muun muassa Word Economic Forumin vuosittaisessa arvioinnissa (https://www.weforum.org/publications/global-risks-report-2024/).
– Euroopan ympäristökeskuksen arvion mukaan ilmastoriskit pahenevat nyt nopeammin kuin Eurooppa ehtii niihin varautumaan (https://www.eea.europa.eu/publications/european-climate-risk-assessment ).
Luonnonsuojeluliitto korostaa erityisesti kolmea alla olevaa asiaa:
1. Ympäristöhallinnon rahoitus
Valtiovarainministeriön tuottavuussäästöt koskevat myös ympäristöhallintoa, joka on jo ennestään reilusti aliresurssoitu. Tämä vaikuttaa paitsi suojeluohjelmien toteutukseen myös esimerkiksi luvituksen nopeuteen. Ympäristöministeriön v. 2021 teettämästä selvityksestä käy ilmi, että viranomaisen toiminnasta johtuvista syistä merkittävin yksittäinen tekijä lupien viivästymiselle on lupaviranomaisten liian suuri työmäärä. Merkittävin toiminnaharjoittajasta johtuva syy viivästyksille on puutteelliset lupahakemukset. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163634
Metsähallituksella on erityinen rooli valtion metsien hoitajana turvata Suomen luonnon monimuotoisuutta ja tarjota ihmisille virkistysmahdollisuuksia. Metsähallituksen toimintarahoista leikkaaminen vaikuttaa negatiivisesti näihin tavoitteisiin. Kansallisessa virkistyskäyttöstrategiassa todetaan: “…strategian 2030 tavoitteina ovat lähiluonnon saavutettavuus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, luonnon kestävyyden vaaliminen virkistyskäytössä, voimavarojen tunnistaminen ja yhteistyö sekä luonnon virkistyskäytön monimuotoisuus.” Metsähallituksen luontopalveluiden rahoituksesta leikkaaminen vaaranta nämä tavoitteet.
Kaiken päätöksenteon perustana on riittävä ajantasainen tieto. Suomen ympäristökeskuksen rahoitusta leikkaamalla vaarannettaisiin päätösten taustaksi tarvittava tutkimustieto.
2. Luonnonsuojelun rahoitus
Luonnonsuojelun rahoitus pieneni jo pääministeri Petteri Orpon hallituskauden alussa. Rahoituksesta leikkaaminen vaarantaa Suomen monimuotoisuus- ja ilmastotavoitteiden toteutumisen. Suomi on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen myös kansainvälisissä sopimuksissa sekä osana EU:n biodiversiteettitavoitteita. Rahoituksen lisääminen riittävälle tasolle on oleellista. Sitä vastoin luonnonsuojelun rahoituksesta leikkaaminen vaarantaisi myös uuden virkistyskäyttöstrategian tavoitteet sekä heikentäisi niitä terveyshyötyjä, jota luonnolla on ihmisille.
Luontopaneeli arvioinut, että tavoitteeseen pääsemiseksi rahoitusta luonnonsuojeluun ja luonnon tilaa parantaviin toimiin on osoitettava 0,5-1% bruttokansantuotteesta. Hallituksen tulisi esittää polku tähän tavoitteeseen pääsemiseksi.
3. Taloudelliset ohjauskeinot vauhdittamaan ilmastotoimia
Pääministeri Orpo oli vuonna 2019 perustamassa valtiovarainministerien ilmastokoalitiota. Sen tavoitteena on tuoda ilmaston kuumenemisen torjuntaan mukaan valtiovarainministeriöiden panos ja talouspolitiikan välineet. Viime aikoina on selvitetty useita taloudellisia ohjauskeinoja, joiden käyttöönotto vauhdittaisivat ilmastotoimia ja tasapainottaisivat samalla valtiontaloutta.
Maankäytön muutosmaksusta julkaistiin hallitusohjelman mukainen vaikutusten arviointi vuoden 2023 lopussa. Raportin johtopäätös on, että maankäytön muutosmaksu on syytä ottaa käyttöön.
Puupolttoaineiden verottomuus on Suomen ympäristökeskuksen mukaan keskeisin ilmastolle ja luonnolle haitallinen verotuki. Metsäbiomassan polton verotuksesta on lähiaikoina valmistumassa VN TEAS -selvitys, jonka odotamme entisestään selkeyttävän biomassan polton verotuksen merkittäviä hyötyjä. Veron tason tulisi olla vähintään 10 euroa/ MWh, millä arvioidaan jo olevan vaikutusta vaihtoehtoisten lämmön tuotantotapojen kilpailukykyyn.
EU:n polttoaineiden päästökaupan (ETS2) kansallisesta toimeenpanosta valmistui arviomuistio vuoden 2023 loppupuolella ja muistio oli lausuntokierroksella vuoden vaihteen tienoilla. Lausunnoista voidaan vetää selvä johtopäätös, että päästökaupan nopealla ja laajalla käyttöönotolla olisi merkittävää positiivista vaikutusta sekä taakanjakosektorin päästöjen kehityksen, että valtiontalouden kannalta.
Lisäksi valtioneuvoston kannattaa käynnistää valmistelu taloudellisesta ohjauskeinosta, jotta metsänomistajille ja puun käyttäjille saadaan nykyistä tehokkaampia kannusteita vahvistaa metsänieluja.
Suomessa on edelleen käytössä runsaasti ympäristölle haitallisia tukia, jotka hidastavat puhdasta siirtymää. Näistä olisi syytä luopua tässä vakavassa tilanteessa, jossa valtiontalouden tasapainottamisen tarve on merkittävä ja ilmastokriisin haitalliset vaikutukset voimistuvat päivä päivältä.
Annamme mielellämme lisätietoja
– Paloma Hannonen, ympäristöpäällikkö. p.0505323219, paloma.hannonen@sll.fi
– Hanna Aho, ilmastoasiantuntija, p.040 6289 495, hanna.aho@sll.fi
– Liisa Toopakka, monimuotoisuusasiantuntija, p.040 5042 989, liisa.toopakka@sll.fi
– Tapani Veistola, toiminnanjohtaja, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi
SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY
Hanna Halmeenpää
puheenjohtaja
Tapani Veistola
toiminnanjohtaja