Lahjoita

Vain kolmannes mepeistä äänestää ympäristön hyväksi

Uutiset

–

Euroopan parlamentilla on valtaa ja mahdollisuuksia toimia rohkeasti, jotta Euroopan unioni edistää ilmastoneutraalia, luontopositiivista ja oikeudenmukaista tulevaisuutta. Eurooppalaisten ympäristöjärjestöjen selvitys kuitenkin osoittaa, että vain vähemmistö parlamentin edustajista on aidosti toiminut edistääkseen näitä pyrkimyksiä viimeisten viiden vuoden aikana. Tämä pätee myös Suomen edustajiin.

33% europarlamentaarikoista on äänestänyt ympäristölle edullisella tavalla vuosina 2019-2024.

Tuore selvitys viideltä eurooppalaiselta ilmasto- ja ympäristöjärjestöltä paljastaa, että vain kolmannes Euroopan parlamentin jäsenistä vuosina 2019–2024 toimi suojellakseen Euroopan ilmastoa ja luontoa. Suurin osa parlamentin jäsenistä eli mepeistä sen sijaan jarrutti ympäristötoimia epätasaisilla ja epäjohdonmukaisilla äänestystuloksillaan tai pahimmillaan epäonnistuivat täysin vastaamaan Euroopan kohtaamiin kriiseihin. Suomalaisista puolueista vain vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat ylsivät selvityksen pisteytyksessä parhaaseen kategoriaan, kun taas perussuomalaisten pisteytys on yksi tutkimuksen alhaisimmista.

Euroopan parlamentin jäsenillä on paljon valtaa vaikuttaa kaikkien jäsenmaiden kansalaisten elämään. Aktiiviset ja ryhmässään arvostetut mepit voivat parlamentin yleisistunnon ja valiokuntien äänestysten lisäksi vaikuttaa eri lainsäädäntöhankkeiden muutosesitysten tekijöinä ja neuvottelijoina. Parlamentin jäsenten toimilla onkin suuri merkitys koko Euroopan ilmaston ja luonnon kannalta.

Erot äänestyskäyttäytymisessä ovat suuria

Selvityksessä BirdLife Europe, Climate Action Network Europe, European Environmental Bureau, Transport & Environment ja WWF European Policy Office analysoivat Euroopan parlamentin äänestystuloksia viimeisten viiden vuoden ajalta suhteessa järjestöjen suosituksiin. Tutkimuksessa arvioitiin äänestyskäyttäytymistä 30 sääntelyhankkeen osalta, jotka sisälsivät ilmastoa, luontoa, energiaa, saastumista ja kiertotaloutta koskevaa keskeistä lainsäädäntöä. Luonnon ja ilmaston kannalta myönteisesti äänestämisestä on saanut pisteitä. Vastustamisesta ja äänestyksestä poissaolemisesta on jäänyt ilman pisteitä. Lisätietoja pisteytyksestä ja tutkimuksen metodologiasta löytyy CAN:in sivuilta.

EU-tason poliittisista ryhmittymistä parhaat pisteet saivat vihreät/ Euroopan vapaa allianssi (92), vasemmistoryhmä (84) ja sosialistien ja demokraattien ryhmä (70), kun 100 pistettä oli suurin mahdollinen pistemäärä. Välimaastoon jäi Renew Europe-ryhmä (56). Alhaisimmilla pisteillä perässä laahaavat Euroopan kansanpuolueen ryhmä (25), Euroopan konservatiivit ja reformistit (10), sekä pahnan pohjimmaisena identiteetti ja demokratia -ryhmä (6).

Kuva europarlamentaarikkojen äänestyskäyttäytymisestä. Kuvan tiedot on kerrottu tekstissä.
EU-tason ryhmittymistä vihreät/Euroopan vapaa allianssi, vasemmistoryhmä ja sosialistien ja demokraattien ryhmä äänestivät ilmastolle ja luonnolle edullisimmin.

Osa suomalaisista mepeistä äänesti eurooppalaisia verrokkejaan heikommin

Suomen meppien äänestyskäyttäytymisen perusteella parhaat pisteet sai Vasemmistoliitto (92) ja toiseksi parhaat Vihreät (88). Alhaisimmat pisteet niitti Perussuomalaiset tuloksellaan 9/100. Perussuomalaisten meppien äänestyskäyttäytyminen jäi jopa jälkeen heidän eurooppalaisen ryhmänsä ECR:n keskiarvosta. Välimaastoon jääneiden RKP:n ja SDP:n tulokset olivat myös puolueiden eurooppalaisten ryhmien keskiarvoa heikompia. Myös kokoomuksen ja keskustan tulokset olivat heikkoja, ja puolueet jäivät alle 50 pisteen.

Graafi suomalaisten europarlamentaarikkojen äänestyskäyttäytymisestä ympäristöasioissa. Graafin tiedot on kerrottu yllä olevassa leipätekstissä.
Vasemmistoliiton ja Vihreän liiton europarlamentaarikot pärjäsivät vertailussa parhaiten Suomen osalta.

Kesäkuun Europarlamenttivaalit ovat ympäristövaalit

Kesäkuun Europarlamenttivaaleissa äänestetään uudet jäsenet Euroopan parlamenttiin.

Tulevissa vaaleissa on povattu oikeistopuolueiden nousua, mikä ei lupaa hyvää ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta edellisen vaalikauden äänestyskäyttäytymisen perusteella. Mielipidemittausten mukaan ilmastonmuutoksen vastaiset toimet ovat jäsenmaiden äänioikeutetuille kolmanneksi tärkein aihe, johon he haluavat Euroopan parlamentin keskittyvän. Äänestysprosentti EU-vaaleissa on kuitenkin tyypillisesti jäänyt alhaiseksi.

Ilmastokriisiin ja sen vaikutuksiin puuttumisen on oltava yksi seuraavan EU-parlamentin prioriteeteista. Jos jatkamme nykyiseen tahtiin, maapallon lämpötila on vaarassa nousta 2,9 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Maanosista Eurooppa kuumenee tällä hetkellä nopeimmin. Samalla luontokato jatkuu eikä luonnonvarojen ylikulutus EU:ssa osoita merkkejä pienenemisestä. Elämme kriittistä vuosikymmentä: aikaikkuna hallitsemattoman kuumenemisen pysäyttämiseksi on sulkeutumassa.

Tulevat vaalit ovat tulevaisuutemme kannalta ratkaisevat, eikä tulevilla Euroopan parlamentin jäsenillä ei ole varaa sulkea silmiään ilmastokriisiltä ja luontokadolta. Kansalaisilla on nyt mahdollisuus vaatia parlamentilta riittäviä luonto- ja ilmastotoimia.

EU-vaalien ennakkoäänestys on kotimaassa 29.5.–4.6.2024 ja varsinainen äänestyspäivä su 9.6.2024.

Lisätietoja

Ilmastoasiantuntija
Edda Sundström

  • +358 44 4914 269
  • edda.sundstrom(a)sll.fi

Ajankohtaista

Lisää artikkeleita