EU:ssa päätetään suomalaisen luonnon koh­ta­lon­ky­sy­myk­sis­tä

Sunnuntaina 9. kesäkuuta suomalaiset valitsevat 15 europarlamentaarikkoa eli meppiä. Yhteensä 720-paikkaisen europarlamentin kokoonpano vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millaista ympäristöpolitiikkaa Euroopassa, Suomessa ja maailmalla tehdään seuraavan viiden vuoden aikana. EU on vaikuttanut vahvasti suomalaiseen luonnonsuojeluun jäsenyytemme alusta asti.

”Lajien ja luontotyyppien suojelu otti Suomessa suuria harppauksia EU-jäsenyyden myötä”, kertoo Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola, joka on seurannut EU:n ympäristöpolitiikkaa kolmenkymmenen vuoden ajan.

”1990-luvun alussa Suomen suurpetojen tilanne oli surkea. Susia oli jäljellä enää kourallinen. Nyt niitä on Etelä-Suomessa enemmän kuin 150 vuoteen, ja karhun ja ilveksen kannat on saatu suotuisalle tasolle. EU:n myötä saimme vihdoin uudistettua 1920-luvulta peräisin olleen luonnonsuojelulain. Samalla perustettiin Natura-suojelualueiden verkosto”, Veistola listaa.

Vesiensuojelumme taso parantui selvästi vuonna 2000 voimaan astuneen vesipuitedirektiivin myötä. EU:sta tulee myös aivan uutta ympäristösääntelyä, kuten yritysten harjoittaman viherpesun kieltävä laki ja tuore maailman laajuisesti metsäkatoa hillitsevä metsäkatoasetus.

Mistä äänestetään?

Palataan kesäkuun vaaleihin. Mitkä ovat suomalaisen luonnon kannalta tärkeimmät kysymykset, joista tulevat europarlamentaarikot päättävät?

”Tämä vuosikymmen on ilmaston kuumenemisen kannalta ratkaiseva”, ilmastoasiantuntija Hanna Aho painottaa.

”Tulevan Euroopan parlamentin pitäisi päättää lisätoimista, joilla jäsenmaat pääsisivät vuodelle 2030 asetettuihin päästövähennystavoitteisiin. Lisäksi EU:n ilmastoneutraaliustavoitetta tulisi aikaistaa vuodesta 2050 vuodelle 2040, jotta ilmaston kuumenemisen pahimmilta seurauksilta vältyttäisiin.”

Ydinkysymys on, mihin unionin rahavirrat suunnataan.

EU:n ilmastolaki velvoittaa jäsenmaat vähentämään ilmasto­päästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta ratkaisevaa on, mitä muilla mantereilla tapahtuu. Vaalitulos voi vaikuttaa siihenkin.

”Euroopalla on ollut edelläkävijän rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. EU muodostaa myös tärkeän markkinan ilmastoratkaisuille. Jos EU luopuisi tästä roolista, puuttuisi maailmanlaajuisilta ilmastotoimilta veturi, joka vetää muuta maailmaa kohti riittäviä sitoumuksia ja toimia”, Veistola sanoo.

Niin ilmaston kuin luonnon monimuotoisuudenkin kannalta ydinkysymys on, mihin unionin rahavirrat suunnataan.

”Päätökset EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ovat merkittäviä, sillä ne vaikuttavat esimerkiksi maatalouteen ja luonnonsuojeluun”, toteaa Euroopan ympäristökeskuksen pääjohtaja Leena Ylä-Mononen.

Tulevien päättäjien käsissä on, ohjataanko rahoitusta ympäristölle haitallisiin tukiin, vai esimerkiksi maatalouden ympäristötukiin.

”Entä jatkavatko tulevat päättäjät Vihreän kehityksen ohjelmaa, joka suuntaa investointeja teollisuuden vihreään murrokseen ja oikeudenmukaiseen siirtymään, vai halutaanko tukea saastuttavaa teollisuutta?” Veistola lisää.

Myös ennallistamisasetuksen kohtalo lepää tulevien päättäjien harteilla: yritetäänkö sen hyväksymistä edistää vai vaietaanko koko asetus kuoliaaksi?

”Yhdenkin jäsenmaan liikahdus kannattamaan asetusta riittää sen hyväksymiseen”, Veistola muistuttaa.

Asetuksella autettaisiin konkreettisesti ihmistoiminnan heikentämiä luontotyyppejä esimerkiksi soita ja perinnemaisemia ennallistamalla sekä lisäämällä lahopuuta metsiin.

Laitaoikeisto nousussa

Vaalituloksesta ei vielä voida sanoa mitään varmaa, mutta gallupit viittaavat konservatiivien ja laitaoikeiston nousuun, kun taas vihreät ja vasemmisto olisivat menettämässä kannatustaan. Mitä tällainen vaalitulos tarkoittaisi ympäristön kannalta?

”Pahimmillaan se voisi tarkoittaa, että EU:n ympäristölainsäädäntöä lähdettäisiin purkamaan. Entä puuttuisiko komissio riittävän voimakkaasti, jos jäsenmaat jäävät esimerkiksi ilmastotavoitteistaan?” pohtii Aho.

Ympäristömyönteisiäkin signaaleja on näkyvissä.

”Huomionarvoista on, että kansalaiset – erityisesti nuoret – koko Euroopassa pitävät ilmasto- ja ympäristökysymyksiä erittäin tärkeinä. Tämä näkyy selkeästi kaikissa Eurobarometri-tutkimuksissa”, Ylä-Mononen sanoo.

Vaalitulos ratkaistaan uurnilla, joten luonnon­ystävien on tärkeää lähteä liikkeelle.

”Vaikka oma ääni saattaa tuntua pieneltä, pidetään monia suomalaisia europarlamentaarikkoja varsin vaikutusvaltaisina. Taitavan mepin vaikutusvalta on aivan eri kaliiperia kuin suomalaisen kansanedustajan”, Brysselissäkin työskennellyt Aho kertoo.

Viimeisimmän Eurobarometrin mukaan suomalaiset kokevat eurovaaleissa äänestämisen entistä tärkeämmäksi geopoliittisen tilanteen vuoksi.

”Ympäristöpolitiikka on osa kokonaisturvallisuutta, kun pääsemme irti riippuvuudestamme Venäjän fossiiliseen energiaan ja keinolannotteisiin”, Veistola muistuttaa.

”Turvallisuudentunteen saavuttamiseksi ei riitä, että laitetaan rautaa rajoille”, lisää Hanna Aho. ”Luonto ja ilmasto asettavat turvallisuutemme reunaehdot.”