Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Luon­non­suo­je­lu­lii­ton lausunto luonnoksesta naalin suo­je­lusuun­ni­tel­mak­si

Naalin pitkän aikavälin suojelun tavoitteena on vakaa ja elinvoimainen, suotuisan suojelutason naalikanta, joka selviää ilman suojelutoimia. Luonnonsuojeluliitto pitää suojelusuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä oikeansuuntaisina ja painottaa, että riittävän rahoituksen varmistaminen on ensiarvoisen tärkeätä naalin suojelussa.

Naali lumessa.

23.5.2024
Ympäristöministeriölle
Viitaten lausuntopyyntöönne Dnro VN/8339/2023

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa:

Suomen luonnonsuojeluliitto on ollut tyytyväinen naalin suojelun edistymiseen Pohjoismaissa. Yhteispohjoismainen naalin suojelu on merkittävästi kasvattanut Fennoskandian naalikantaa ja mahdollistanut sen paluun entisille esiintymisalueilleen. Esimerkiksi Suomen Lapissa on kahtena viime vuotena syntynyt naalipoikueita ensimmäisen kerran sitten vuoden 1996. Naali on palaamassa Suomeen lisääntyvänä lajina.

Naalin suojelun pitkän aikavälin tavoitteet

Naali on uhanalainen Fennoskandiassa. Ruotsissa ja Norjassa se on erittäin uhanalainen (EN) ja Suomessa äärimmäisen uhanalainen (CR). Naalin pitkän aikavälin suojelun tavoitteena on vakaa ja elinvoimainen, suotuisan suojelutason naalikanta, joka selviää ilman suojelutoimia.

Luonnonsuojeluliitto pitää tavoitetta kannatettavana. Liitto pitää suojelusuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä oikeansuuntaisina:

  • tiedotus, koulutus ja neuvonta,
  • populaatiota vahvistavat toimet kuten lisäruokinta, ketunmetsästys, ketun saatavilla olevan ravinnon vähentäminen ja tarhakasvatus ja pentujen vapautus luontoon,
  • seuranta ja tutkimus,
  • tautien ja loisten seuranta.

Suojelusuunnitelman toteuttaminen on riippuvainen vakaasta rahoituksesta. Suomessa ja Ruotsissa ei ole pysyvää rahoitusta naalityölle. Se on riippuvainen vuotuisesta valtion luonnonsuojelubudjetista, joka on molemmissa maissa ollut viime vuosina leikkauksien kohteena. Riittävän rahoituksen varmistaminen mahdollisesti muista lähteistä, kuten soveltuvista EU-ohjelmista on ensiarvoisen tärkeätä naalin suojelussa.

Suojelusuunnitelman taustaosiosta ketun leviämiseen vaikuttavista tekijöistä on Suomen osalta jostain syystä porojen ruokintapaikat ohitettu täysin. Talvisin ne ovat tärkeä ravinnonlähde ketuille kuten myös kylät ja asutuskeskukset, kuten Kilpisjärvi, Kaaresuvanto ja Utsjoki. Muuten taustaosiossa on hyvin listattu kettua mahdollisesti hyödyttäviä ravinnonlähteitä esimerkiksi porojen ja riistan haaskat ja teurasjätteet, kalastajien jättämät kalat ja perkuujätteet, erilaisiin rakenteisiin kuten sähkölinjat, tuulivoimapuistot, poroaidat tapahtuvat eläinten törmäykset tai kaatopaikat tuntureilla lisäävät kettujen käytössä olevan ravinnon määrää..

Lisätietoja
– Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro, puhelin 050 585 9857, riku.lumiaro@sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Hanna Halmeenpää
puheenjohtaja

Tapani Veistola
toiminnanjohtaja

Jaa sosiaalisessa mediassa