Auta pölyttäjiä kukkasin – istuta lop­pu­ke­säl­lä­kin kukkivia perhoskasveja

Poikkeuksellisen helteinen toukokuu sai luonnon puhkeamaan kukkaan eteläisessä Suomessa. Monet kasvit, joiden kukinta-aika on yleensä myöhempään, kukkivat jo. Jos kuumuus jatkuu eikä tule riittävästi vettä, eivät luonnonkasvit välttämättä pysty keski- ja loppukesällä tuottamaan riittävästi mettä pölyttäjille.

Jos luonnonkasvien kukinta on vähissä, ovat pihojen ja parvekkeiden istutukset entistä tärkeämpiä ravinnonlähteitä pölyttäjille.

Toisen polven perhoset nousevat lentoon heinä- tai elokuussa. Kimalaisilla uudet kuningattaret lähtevät etsimään talvehtimispaikkaa heinäkuun lopussa tai viimeistään syyskuussa. Perhosille ja kimalaisille on elintärkeää saada ravintoa loppukesästä.

Puutarhurina voit olla pölyttäjien sankari! Tee maailman ihanin luonnonsuojeluteko: istuta pihallesi tai parvekkeellesi perhoskasveja, jotka kukkivat vielä keski- ja loppukesällä. Ota puutarhamyymälään mukaan tämän artikkelin kasvilistat, istuta kasvit ja nauti kukkaloistosta ja perhosten liidosta!

Läpi kesän kukkivia yksivuotisia perhoskasveja

Seuraavat yksivuotiset, perhoskasvit kukkivat läpi kesän, kunhan muistat lannoittaa ja kastella niitä. Nämä kasvit viihtyvät aurinkoisella paikalla.

• heliotrooppi
• punakosmoskukka
• tarhaverbena
• tulikruunu

Lisäksi loppukesän loistava perhoskasvi on syyssyrikkä, joka on Suomen oloissa suurimmalta osin yksivuotinen kasvi. Sen juurakon voi saada selviämään talven yli, jos sen saa kylmäkellariin, missä lämpötila ei mene pakkasen puolelle.

• syyssyrikkä

Perinteisiä pölyttäjähyönteisten suosimia monivuotisia kasveja

Puutarhamyymälöissä on myynnissä paljon pitkälle jalostettuja ulkomaisia puutarhakasveja, jotka eivät tuota riittävästi ravintoa kotimaisille pölyttäjillemme. Kaikissa pihoissa tulee välttää erityisesti haitallisia vieraskasvilajeja, jotka leviävät helposti ympäristöön ja vievät tilaa luonnonkasveilta. Näitä ovat esimerkiksi kurtturuusu, kanadanpiisku ja valkopajuangervo.

Monivuotiset Suomen sääoloja hyvin kestävät perinnekasvit ovat näyttävä ja hyönteisystävällinen vaihtoehto. Monia perinnekasveja on kasvatettu suomalaisissa kartanopuutarhoissa jo 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Oheisen listan kasvit tarjoavat hyönteisille mettä erityisesti loppukesästä. Suosi istutuskasvien lisäksi luonnon omia kasveja ja muista ettei mitään puutarhakasveja saa päästää leviämään läheiseen luontoon.

Keskikesällä kukkivia monivuotisia hyönteiskasveja

• Kasveja paahteeseen: iisoppi, loistosalvia, mirrinminttu, myskimalva, mäkimeirami, mäkitervakko, peurankello
• Kasveja aurinkoon: auringontähti (istuta rajatulle alueelle, ei metsän reunaan), harmaamalva (entiseltä nimeltään harmaamalvikki), kaunopunahattu, kultapiisku, käenkukka, myskimalva, peurankello, rohtosuopayrtti, tähkäkeijunkukka, ukonkello
• Kasveja puolivarjoon: isotähtiputki, isotöyhtöangervo (istuta rajatulle alueelle, ei metsän reunaan), jalopähkämö, lapinnauhus, lehtosinilatva, maahumala
• Kasveja varjoon: isotöyhtöangervo (istuta rajatulle alueelle, ei metsän reunaan), lapinnauhus, lehtosinilatva, maahumala

Syyskesällä kukkivia monivuotisia hyönteiskasveja

• Kasveja paahteeseen: elokuunasteri, iisoppi, kangasajuruoho, komeamaksaruoho, loistosalvia, mäkimeirami
• Kasveja aurinkoon:  dorianvillakko, komeamaksaruoho, kultapiisku, kääpiöjaloangervo, loistosalvia, maahumala, miekkahirvenjuuri, mirrinminttu, purppurapunalatva, rantatädyke, rohtosuopayrtti, siperianampiaisyrtti, syyskaunosilmä, syysleimu, täpläpunalatva
• Kasveja puolivarjoon: dorianvillakko, kääpiöjaloangervo, maahumala, purppurapunalatva, rantatädyke, soihtunauhus, syysasteri, syysleimu, täpläpunalatva, valtikkanauhus
• Kasveja varjoon: huiskunauhus (istuta rajatulle alueelle, ei metsän reunaan), kallionauhus, maahumala

Artikkelin kasvilajeja on kokeiltu ja kasvatettu toistakymmentä vuotta luontopuutarhuri, GreenCare-asiantuntija Pirjo Itkosen pihassa.