Luon­non­suo­je­lu­lii­ton lausunto huol­to­var­muu­des­ta

O 35/2023 vp
Ilmastoasiantuntija Hanna Aho
Suomen luonnonsuojeluliitto ry
TaV 14.5.2024

Asia: O 35/2023 vp Ajankohtaista huoltovarmuudesta

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää mahdollisuudesta lausua ja toteaa seuraavaa:
Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä turpeen energiakäytöstä ja kaivuusta tulee luopua mahdollisimman pian. Turpeen käyttöön huoltovarmuuspolttoaineena liittyy useita ongelmia:

Ilmasto- ja luontohaitat

Turpeen käytöstä on luovuttava mahdollisimman pian sen korkeiden kasvihuonekaasupäästöjen, sekä luonto- ja vesistöhaittojen vuoksi. IPCC:n raportin mukaan 1,5 asteen polulla pysyminen edellyttää nopeita ja suuria päästövähennyksiä. Nopea turpeesta luopuminen on linjassa Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa.

Vuonna 2022 turpeen polton suorat CO2-päästöt olivat Suomessa 3,9 Mt, minkä päälle tulevat muut kasvihuonekaasupäästöt poltosta sekä tuotantoprosessista. Turve on muodostanut 3-7 prosenttia Suomen energiantuotannosta. Turpeen energiakäyttö on pienentynyt viime vuosina pääasiassa päästökaupan myötä. Turpeen kulutus päästökauppasektorilla laski 37,5 prosenttia vuonna 2023 verrattuna edelliseen vuoteen. Kymmenessä vuodessa turpeen käyttö on vähentynyt sektorilla 63,5 prosenttia.

Varmuusvarastojen käyttöönotto vain ylläpitää haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka ovat Suomen ympäristösitoumusten vastaisia.

Sääherkkyys

Turpeen nosto onnistuu vain kesäkuukausina sopivissa sääoloissa. Liian kostea sää estää noston ja muodostaa pullonkaulan käytölle. Samaan aikaan turvekentät ovat paloherkkiä ja palot leviävät herkästi tuulisessa säässä aiheuttaen työtehtäviä pelastuslaitokselle ja riskin mulle yhteiskunnalle ja luonnolle. Myös turpeen varastointi on riippuvaista sääolosuhteista.

Vaihtoehdot

Turvetta ei teknisesti tarvita uuden ajan polttokattiloissa. Sitran työpaperissa on tarkasteltu huoltovarmuuden turvaamista turpeesta luopumisen jälkeen. Polttoon perustumattomat kotimaiset energianlähteet, kuten esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoima sekä lämpöpumput ja syvälämpö parantavat osaltaan huoltovarmuutta, sillä ne edistävät hajautettua energiantuotantoa ja monipuolistavat käytössä olevien energialähteiden palettia. Energiatehokkuus on myös huoltovarmuutta edistävä tekijä. Lämmön tuotannon huoltovarmuuden kannalta sähköistyminen ja esimerkiksi lämpöpumppujen laajempi hyödyntäminen tarkoittavat, että sähköntuotannon luotettavuus ja siirtoyhteyksien riittävä määrä ja toimivuus korostuvat.

Turve ei voi olla huoltovarmuuspolttoaine, sillä sen hyödyntäminen on kestämätöntä. Huoltovarmuus elää ajassa ja sen on perustuttava energialähteisiin, jotka ovat pitkällä aikavälillä kestäviä ilmaston- ja luonnon kannalta. Huoltovarmuus voidaan varmistaa hyödyntämällä monipuolista palettia uusiutuvan energian muotoja, jotka ovat kotimaisia. Jotta energiaa riittää joka hetki, uudet energian varastointimuodot ovat tärkeitä, mutta myös hyvät siirtoyhteydet maan sisällä ja naapurimaihin, jotta vaihtelevaa sähköntuotantoa on koko ajan saatavilla jostain.

Turpeesta luovuttaessa on tärkeää varmistaa, että se ei korvaudu yksinomaan metsäbiomaasoilla. Jotta polttoon perustumattomat vaihtoehdot tulisivat polttamista kannattavimmiksi, voitaisiin tukea polttoon perustumattomia vaihtoehtoja ja verottaa puun polttamista samaan tapaan kuin fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia päästöjä.

Muut näkökulmat

Turve on taloudellisesti kannattamaton polttoaine, jonka käytön ylläpitäminen valtion tuilla huoltovarmuuteen vedoten tuo yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia. Yksistään turpeen polton verotuet vastaavat valtion budjetin mukaan 103 miljoonaa euroa vuonna 2024. Polttoturpeen varmuusvarastointi toteutetaan Huoltovarmuusrahaston varoin.

Paikallinen hyväksyttävyys on myös yksi huoltovarmuuden kannalta huomioon otettava seikka. Onkin huomion arvoista, että turpeen käyttö on menettänyt sosiaalista toimilupaansa myös paikallistasolla: https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/60607/34969

Lisäksi turpeen energiakäyttöä perustellaan energiakäyttöä varten tapahtuvan kaivuun yhteydessä saatavalla kasvu- ja kuiviketurpeella.  Kotimaisista vaihtoehdoista turpeelle ainakin biojätekompostia, mädätettyä ja kompostoitua jätevesilietettä, puukuitua, ruokohelpeä, järviruokoa ja hamppua on testattu Suomessa. Muistutamme, että muissa Euroopan maissa ollaan Suomea pidemmällä turvevapaiden kasvualustojen kehittämisessä. Ison-Britannian hallitus sekä Irlannin kansallinen turveyhtiö Bord na Mónan ovat päättäneet lopettaa turpeen käytön kasvuturpeena vuoteen 2030 mennessä.

Lopuksi

Huoltovarmuus tarkoittaa varautumista mahdollisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin sekä jatkuvuudenhallintaa turvaamalla elintärkeät toiminnot, jotta yhteiskunta ja elinkeinoelämä toimivat ja ihmiset voivat turvallisesti elää arkeaan. Ilmastokriisi on tunnistettu turvallisuuskysymykseksi myös Suomessa. Onkin nurinkurista, että huoltovarmuudella perustellaan turpeen energiakäytön jatkamista ja näin syvennetään ilmastokriisiä ja luontokatoa. Esimerkiksi valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteko tunnistaa ilmaston kuumenemisen ja luontokadon kytköksen vakavien ja laajojen häiriöiden yleistymiseen Suomessa.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että energiaturpeen saatavuus turvataan huoltovarmuussyistä siirtymäkauden ajan. Tämän siirtymäkauden on syytä olla mahdollisimman lyhyt. Yllä olevat näkökohdat huomioiden huoltovarmuutta tulee rakentaa nykyinen ja tuleva energiajärjestelmä huomioiden eikä ripustautua menneisyyteen.

Lisätietoja