Luon­non­suo­je­lu­lii­ton kommentit aluei­den­käyt­tö­lain kokouksen 14.6.2024 asioihin

14.6.2024

Viite: AKL-työryhmän kokous 14.6.2024

1 Kaavoitusmenettelyä, vuorovaikutusta ja vaikutusten arviointia koskevat säännökset

Ajatus niputtaa tiedotusta ja kuulemisia on ymmärrettävä, mutta vähentää osallisten ”peliaikaa” Kaavamenettelyssä tulisi olla selvät vaiheet: vireillepano, osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja kaavaehdotus. Huomattakoon, että laki ei tunne sanaa ”kaavaluonnos”, mikä pitäisi nyt lisätä.

3 § Vaikutusten arviointi Luonnoksen 3 §:ssä – tai ainakin perusteluissa – tulisi ottaa kantaa selvitysten ajantasaisuuteen. Kaavan vaikutuksia ei voida luotettavasti arvioida, mikäli esimerkiksi luontoselvitykset ovat selvästi vanhentuneet. Ainakin yli 10 vuotta vanhat selvitykset pitäisi todeta lain perusteluissa lähtökohtaisesti vanhentuneiksi.

2 Valitusoikeus

1.3 § Yva-asia, joka on nykyisessäkin laissa, on ongelmallinen varsinkin tuulivoimaosayleiskaavojen osalta. Niissä ei tarvita yleensä ympäristölupaa tai muita vastaavia lupia, korkeintaan rakentamislupia. Silloin käytännössä yvan ja selvitysten riittämättömyydestä voisi valittaa vasta rakentamisluvasta yksi pyloni kerrallaan.

Uusiutuvan energian hankkeiden kiireellinen käsittely: väliaikaisuuden voisi sitoa RED-säännösten aikatauluun.

Kunnan jäsenen valitusoikeus asemakaavoista on syytä säilyttää, mm. seuraavista syistä
– näitä valituksia on vähän, joten niistä ei saa paljoa aikahyötyä
– asemakaava voi välillisine vaikutuksineen säteillä laajalle
– kaavoitus vaikuttaa myös koko kunnan budjettiin
– kunnan toimien oikeusvalvonta kunnallisvalituksella on osa kunnallista demokratiaa – asemakaavat voivat olla hyvin laajoja ja vaikuttaa laajalle, ja niiden merkitys kasvaa mitä yleispiirteisimmiksi yleiskaavat menevät. Yleiskaavat voivat olla myös varsin vanhentuneita.

Järjestöjen valitusoikeus perustuu ennen muuta PL 20 §:ään
– valitusoikeus tuo ”lihakset” myös osallistamiselle
– järjestöjen valitusoikeus katsottiin vuoden 2000 MRL:ssä tasapainoksi ja varaventtiiliksi kun kaavojen vahvistamisesta luovuttiin, ja sen merkitys kasvoi KARALUSU-muutosten yhteydessä entisestään (kun ELY-keskusten vaikutusmahdollisuuksia vähennettäisiin)
– pitäisi varmistaa myös valtakunnallisten järjestöjen valitusoikeus, koska eräillä tietellisillä seuroilla voisi olla vaalittavana joku suojeltava asia, joka jäisi nyt turvaamatta
– merkittäviin asioihin rajaus olisi hankalaa, koska vasta tuomioistuin voisi ratkaista mikä on merkittävää ja mikä ei

Yleisesti ottaen kaavavalitukset ovat vain laillisuusvalvontaa
– iso kysymys on: kuka hyötyisi lainvastaisista päätöksistä?

Lisätietoja:
– toiminnanjohtaja Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi
– ympäristöoikeuden asiantuntija Satu Keski-Lusa, 044 491 4756, satu.keski-lusa@sll.fi