Luon­non­suo­je­lu­lii­ton kommentit Århusin sopimuksen ja sen pääs­tö­re­kis­te­ri­pöy­tä­kir­jan täy­tän­töön­pa­no­ra­port­tien valmistelusta

14.6.2024

Ympäristöministeriölle

Viitaten toimenpidepyyntöönne 14.5.2024 Dnro VN/14622/2024

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa seuraavaa.

Yleistä

Århusin sopimuksen toimeenpano edistyi maassamme Rinteen/Marinin hallituskaudella sopimuksen minimiä laajemminkin. Sitä vastoin Orpon hallituksen ohjelmassa on monia kansalaisten ympäristöoikeuksien kannalta huolestuttavia kirjauksia mm. sujuvoittamisesta. Ne eivät kuitenkaan ole vielä ehtineet tulla säännöksiksi.

Tiedonsaanti

Tiedonsaantimahdollisuudet ympäristöä koskevista asioista ovat parantuneet merkittävästi digitalisaation myötä. Kehitys on saavuttanut myös kuntien enemmistön, vaikka pienissä kunnissa tapahtuu yhä tietokatkoja esim. kuulutusten puutteellisen verkossa julkaisemisen takia. Myös FINPRTR on kehittynyt myönteiseen suuntaan.

Lupa-asioissa yleistyy valitettavasti koko ajan joidenkin yhtiöiden pyrkimys salata selvityksiä liikesalaisuuksiin vedoten. Aluehallintovirastojen kunniaksi todettakoon, että siihen ei aina suostuta.

Osallistuminen

Myönteistä kehitystä on tapahtunut lausuntopalvelu.fi -sivuston yleistymisen kautta. Nyt jo enemmistö ministeriöiden ja esim. Syken lausuntopyynnöistä julkaistaan siinä. Tämä helpottaa kansalaisten ja järjestöjen osallistumista merkittävästi. Huomattakoon, että kaikki ministeriöt eivät kuitenkaan vielä käytä sitä, suurimpana ongelmana MMM.

Lausuntojen suhteen on huolestuttavaa kehitystä menossa uudessa säännösvalvonnan oppaassa. Sen luonnostelussa on esitetty valtionhallinnon lausuntoaikojen lyhentämistä kuudesta viikosta neljään. Asiasta järjestetyssä kuulemistilaisuudessa kesäkuussa 2024 oikeusministeriön edustaja totesi, että käytännössä lausuntoajat ovat jo nyt lyhentyneet viiteen viikkoon. Samansuuntaisia keskusteluja käydään monien lupienkin ja kaavoituksen suhteen.

Ympäristöjärjestöjen kutsuminen hallinnon työryhmiin on huonontunut selvästi Orpon hallituksen aikana. Isoimmat ongelmat tässä ovat yhä MMM:n hallinnonalalla. Samalla toimikuntatyö on muuttunut yhä useammin vain konsultoivaksi: sidosryhmät ovat yhä useammin mukana ohjausryhmissä mutta todelliset päätökset tehdään hallinnon sisäisissä ylätyöryhmissä.

Uusin huononnus ovat valtioneuvoston uudet EU-jaostoja koskevat ohjeet. Niissä laajan kokoonpanon, jossa ovat mukana sidosryhmät, merkitystä on vähennetty. Niille näytetään nykyään jopa vain kalvoja, kun Suomen kanta ja perusmuistio käsitellään vain suppeassa kokoonpanossa. Kursioteettina todettakoon, että kun pyysin näitä uusia ohjeita yhdessä MMM:n työryhmässä, niitä ei luvattu lähettää.

Last but not least: Suomen suurimmat kansalaisten ja järjestöjen osallistumisoikeuden puutteet ovat yhä metsälaissa. Avohakkuita voi tehdä vaikka kesämökin vieressä ilman, että maanomistajakaan voi siitä lausua tai hakea muutosta. Suomesta on 2/3 metsää, joten tätä suurempaa ongelmaa meillä ei voi olla.

Muutoksenhaku

Eräitä muutoksenhaun aukkoja on korjattu yva-direktiivin muutoksen kansallisen toimeenpanon yhteydessä. Esimerkiksi ympäristöjärjestö voi nyt valittaa tuulivoimalan rakentamisluvasta, jos se on ollut yvassa. Vastaavia muutoksia tehtiin muihinkin lakeihin. Myös luonnonsuojelulaissa oli pientä edistystä.

Sitä vastoin järjestöjen muutoksenhakuoikeuden aukkoja on yhä monissa laeissa, esimerkiksi
– maankäyttö- ja rakennuslaki, mm. katu- ja puistosuunnitelmat
– luonnonsuojelulaki: kansallinen biodiversiteettisuunnitelma, hoito- ja käyttösuunnitelmat
– metsälaki
– kalastuslaki
– vieraslajilaki
– ulkoilulaki
– maastoliikennelaki
– yksityistielaki

Ahvenanmaan kysymys

Luonnonsuojeluliitto tutustui Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntöön kansainvälisesti tärkeän merikotkan ampumisluvan yhteydessä vuonna 2023. Tässä yhteydessä ilmeni, että maakunnan lainsäädännössä eivät järjestöjen valitusoikeudet ole lainkaan 2000-luvun tasolla. Maakunnan lainsäädäntö tarvitsisi laajemman selvityksen kansalaisten ja järjestöjen ympäristöoikeuksien toteutumisesta ja päivitystarpeista.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Tapani Veistola, puh. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Toimeksi saaneena

Tapani Veistola
toiminnanjohtaja

Lisätietoja