Eteläinen Piitsonsuo elpyy

Tupasvilla peittää kaksi vuotta sitten ennallistetun Piitsonsuon Pohjois-Kajalassa. Vanhoista kuvista voi nähdä, että alue oli alun perin puutonta avosuota. Sittemmin Piitsonsuolle kävi kuten suurimmalle osalle Suomen soista: Se ojitettiin. Ojituksen myötä suo kuivui, sinne kasvoi kitukasvuista puustoa ja läheiseen Koitajokeen valui kiintoainesta. Suon ekosysteemi vaurioitui. Myös ilmaston kannalta tilanne oli ongelmallinen, sillä ojitetussa suossa turve hajoaa ja päästää hiiltä ilmakehään.

Tämä on tyypillinen tarina maassamme. Suomella onkin kyseenalainen maailmanennätys: kolmasosa kaikista maailman suo-ojituksista on tehty Suomessa.

Sudenkorennot ja tupasvilla ehtivät ensin

Nyt Eteläisen Piitsonsuon tilanne näyttää valoisalta. Se on ennallistettu monen tahon yhteistyönä ja suoluonto näyttää elpyneen ihmeellisen hyvin. Asiaa on auttanut se, että suo sijaitsee Ilomantsin Kesonsuon kuuluisan soidensuojelualueen välittömässä läheisyydessä. Sieltä moni uhanalainen laji pääsee siirtymään ennallistetulle alueelle.

Eteläisen Piitsonsuon ennallistaminen toteutettiin osana Rahkasammalen paluu -hanketta, jota rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ohjelma. Suomen luonnonsuojeluliiton kumppanit Lumene ja Tallberg Yhtiöt ovat myös rahoittaneet Ison Piitsonsuon ennallistamista ja pääsivät työhön osallistuneiden tahojen kanssa toukokuussa 2024 paikan päälle katsomaan, mitä heidän tuellaan on saatu aikaan.

Heti ensimmäisenä vierailijoita tervehtii suon laidan hiekkaan painautunut tuore karhun tassun jälki. Eteläiselle Piitsonsuolle astuttaessa kumisaappaat ovat tarpeen, sillä suon vettyminen on edennyt lupaavasti.

”Erityisesti ennallistusprosessissa syntyneet vetiset allikot vetävät puoleensa hyönteisiä, kuten sudenkorentoja. Niiden perässä tulevat linnut”, selittää Luonnonsuojeluliiton asiantuntija Olli Turunen.

Eteläiselle Piitsonsuolle tiensä ovat löytäneet esimerkiksi metsähanhi, keltavästäräkki sekä liro ja perhoslajeista suohopeatäplä, suonokiperhonen ja rämekylmänperhonen.

Myös karpalon ja suomuuraimen paluuta odotetaan. Pian parempia saalistusmaita löytänevät ennallistamisen myötä niin ikään maakotka ja suopöllö.

Kuin tilauksesta suon yli lentää metsähanhipariskunta ja käen kukunta tahdittaa matkaa.

Kasveista näyttävimmän paluun on tehnyt tupasvilla.

”Tupasvillan tulo on tyypillistä. Se on nopeasti reagoiva, mutta ajan kuluessa se lähtee taantumaan. Tupasvilla on sankarilaji, hyvinkin opportunistinen. Se pystyy selviämään todella pienillä peittävyyksillä. Kun sitten tulee valoa ja ravinteita ja veden pinta nousee ennallistuksen myötä, se ottaa tilanteen haltuun ja tuottaa valtavasti siementä”, kertoo Itä-Suomen yliopiston professori Eeva-Stiina Tuittila.

Metaanipäästöt kuriin rahkasammalella

Toinen suolle palaava laji on rahkasammal. Luonnonsuojeluliitto ja Itä-Suomen yliopisto ovat kokeilleet sen siirtoistutusta Eteläisellä Piitsonsuolla.

“Rahkasammal ylläpitää mikrobeja, jotka syövät metaania suon pinnassa, joten sen pikainen paluu suolle on iloinen asia ilmastolle”, valaisee siirtoistuksia tehnyt Luonnonsuojeluliiton hankekoordinaattori Tuuli Hakulinen.

Luonnon monimuotoisuushyödyt eivät jää vain suoalueelle vaan ulottuvat vesistöihin. Ennallistamisen myötä Koitajoen vaarantuneeksi luokitellun planktonsiian kutualueilla on paremmat mahdollisuudet säilyä.

Pohjois-Karjalan soiden ennallistamisessa ei ole kysymys näpertelystä. Noin 100 hehtaarin Eteläinen Piitsonsuo on osa laajempaa ennallistettujen soiden kokonaisuutta Kesonsuon ympärillä. Tämä yli 1000 hehtaarin kokoinen, yhtenäinen luonnontilaisten ja palautuvien suoekosysteemien alue on muodostunut monenkeskisen yhteistyön tuloksena ja on yksi Etelä-Suomen merkittävimmistä ennallistamiskokonaisuuksista.

Soita ennallistamalla pystytään vastaamaan yhtäaikaisesti sekä ilmastokriisin että luontokadon ongelmiin. Onnistunut, eri tahot yhteen tuonut Piitsonsuon ennallistus on osoitus siitä, että on koittanut aika aloittaa ojien tukkiminen samanlaisella innolla kuin niitä on tähän asti kaivettu.

Alueen ennallistuksissa ovat olleet mukana Suomen luonnonsuojeluliiton lisäksi mm. Hiilipörssi Oy, Metsähallitus, Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelma ja lukuisat hiilipäästöjään vähentävät yritykset.

Kiinnostaako yritysyhteistyö?

Lue lisää ja ota yhteyttä: sll.fi/yritysyhteistyo

 

Lisätietoja