Lausunto kansallisen ra­vin­to­suo­si­tuk­sen luonnokseen

30.6.2024

Asia: 3066/04.02.20.10/2024

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää kommentointimahdollisuudesta ja toteaa asiasta seuraavaa.

YLEISTÄ

Uusimpien tutkimusten mukaiset suositukset tulee toteuttaa riittävän selkeinä. Suosituksissa ei pidä olla vähänkään tulkinnanvaraa, koska niiden sanomaa pyritään varmasti muutenkin hämärtämään.

Ravintosuositukset voivat aiheuttaa muutosvastarintaa, mutta sitä ei pidä pelätä. Ruokavalio ja kulutustottumukset muuttuvat muidenkin kulttuuri-ilmiöiden mukaisesti ajassa, paikassa ja sosiaalisessa kontekstissa. Muutokset Suomessakin ovat olleet esimerkiksi viimeisen 50 vuoden aikana valtavia. Jos esimerkiksi lihan syöntiä pitäisi vähentää, se tietäisi monille paluuta vain oman lapsuuden lihankäyttöön.

Ruoankulutuksen lisäksi myös maataloustuotanto on ollut aina yhteiskunnallisesti määräytynyttä. Tuotantosuuntia on Suomessakin vaihdettu vuosisatojen mittaan radikaalisti säännöksillä ja tuilla sekä muilla ohjauskeinoilla (esim. Jari Niemelä: Talonpoika toimessaan. Suomen maatalouden historia. Tietolipas 225. SKS, 2008). Tilanteessa, missä maatalous on erittäin voimakkaasti yhteiskunnan tukemaa, tuotannon muuttaminen kestäväksi on myös mahdollista. Tuet ovat jo olemassa, nyt ne pitää vain suunnata reiluun ja oikeudenmukaiseen kestävyysmuutokseen.

Terveydellisesti kestävämpi ruokajärjestelmä on myös ympäristöllisesti parempi. Muutokset ovat myös täysin mahdollisia toteuttaa. Esimerkiksi Future Nordic Diets -hanke osoitti SLU:n laskelmilla vuonna 2017, että Pohjoismaat voisivat elättää nykyistä suuremman väkimäärän suuntaamalla ruokavaliota kasvispainoisempaan suuntaan. https://www.norden.org/en/publication/future-nordic-diets

YKSITYISKOHTAISIA KOMMENTTEJA

S2 rivit 22: Kysyntään vaikuttaa myös tarjonta, johon vaikuttavat tuotannon tuet ja verot sekä kaupan rakenne.

S9 rivi 40. Itse asiassa suurin osa viljastakin menee meillä rehuksi – joten valtaosa viljelypinta-alasta menee Suomessa eläintuotannolle.

S10 rivi 7: Peltoala ei ole luomun ongelma siksikään, että suurin osa maamme viljelypinta-alasta on rehuntuotannossa. Luomun hyödyt ovat ennen muuta biodiversiteettiin ja kemikaalien vähentämiseen liittyviä, eikä se pyri maksimaaliseen tuottoon hehtaaria kohden.

S10 rivi 8: Maatalouden ravinnepäästöt vesistöihin ovat maassamme suurimmat kaikista.

S10 rivi 12 Maatalousympäristöjen merkitystä biodiversiteetille kannattaa korostaa: ne kilpailevat metsien kanssa sekä lajien että luontotyyppien uhanalaisuudessa, vaikka niitä on murto-osa metsien pinta-alasta.

S10 rivi 32: Luomutuotannon toinen hyöty biodiversiteetin rinnalla liittyy kemikaalien käytön vähentämiseen.

S10 Voisi lisätä, että pääosa maamme ammoniakkipäästöistä tulee maataloudesta (peräti 90 %), ja siitä 93 % karjanlannasta. Esim. s. 8 kirjassa ”Maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentäminen.” Viljelijäopas. Maa- ja metsätalousministeriö 2020.
https://valtioneuvosto.fi/-//1410837/uusi-opas-maatalouden-ammoniakin-hallintaan

S10 rivi 39 Myös monet Suomen kalakannat ovat vähentyneet merkittävästi viime vuosikymmeninä, esimerkkeinä meille taloudellisesti ylivoimaisesti merkittävin kala silakka ja lohi. Tästä syystä niiden kalastuskiintiöitä rajoitettiin mm. viime syksynä.

S10 rivi 44 Merkittävin vesiviljelyn päästöjä rajoittava keino ovat ympäristöluvat, mikä kannattaa mainita ohjauskeinojen luettelon kärjessä.

S11 rivi 5 Muun muassa maamme vesiviljelyn päälaji kirjolohi kuuluu maailman sataan pahimpaan vieraslajin joukkoon. Ks. esimerkiksi Kansaivälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) https://www.iucngisd.org/gisd/100_worst.php

S24 rivi 8 Norjan kasvatetun lohen ympäristöongelmat on hyvin kuvattu; lisäksi sen kuljetukset ovat pitkät. Kotimainen kirjolohen vesiviljely voi aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä ja se on haitallinen vieraslaji. Kirjolohen rehua tehdään paljolti silakasta, joka kannattaisi ehdottomasti käyttää suoraan ihmisravinnoksi. (Vaikka silakan kalastuskiintiöitä on jouduttu rajoittamaan viime aikoina, se muodostaa yhä valtaosan maamme kalansaaliista, ja sitä voi käyttää kestävästi ihmisravinnoksi.) Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että kalojen sertifioinneista MSC ja ASC ovat parhaiten dokumentoituja.

S24 rivi 28 Karjatalouden ympäristöongelmissa tulee huomata, että valtaosa viljelypinta-alastamme menee siihen, joten se vastaa pääosasta koko maataloutemme vesistö- ja ilmastopäästöistä. Karjatalous vastaa myös valtaosasta maamme ammoniakkipäästöistä (ks. kommenttimme aiemmin sivulle 10).

S26 rivi 5. Samat kommentit kuin edellisessä karjakohdassa: Karjatalouden ympäristöongelmissa tulee huomata, että valtaosa viljelypinta-alastamme menee siihen, joten se vastaa pääosasta koko maataloutemme vesistö- ja ilmastopäästöistä. Karjatalous vastaa valtaosasta maamme ammoniakkipäästöistä (ks. kommenttimme aiemmin sivulle 10).

Toimeenpano

S35 rivi 40 Lisäesitys: Tehdään viestintäsuunnitelma suositusten jalkautukseen. Siinä kannattaa hyödyntää yhteiskunta- ja käyttäytymistieteilijöitä, viestinnän ammattilaisia sekä kokemuksia, joita on saatu vastaavista kampanjoista meiltä ja muualta (myös tupakan yms. suhteen). Tarvitaan valistusta ja viestintää, koska haasteena ruoka-asioissa on herkästi myös tieteenvastainen identiteettipolitiikka.

S36 rivi 12 Lisäkeinoja toimeenpanoon
– haittavero tai kielto haitallisille tuotteille – ja niiden mainostamiselle
– maatalouden tukien uudelleen ohjaus. Maatalous saa joka tapauksessa noin 2 miljardia euroa vuodessa EU:n CAPista ja kotimaisesta budjetista. Tuet ovat siis jo olemassa, joten kyse on vain niiden uudelleen ohjaamisesta tukemaan uusia tavoitteita. Muutos on mahdollista tehdä reilusti ja oikeudenmukaisesti.

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Toimeksi saaneena

Tapani Veistola
toiminnanjohtaja

Lisätietoja