Luon­non­suo­je­lu­liit­to: Kemijoen ja Iijoen vaelluskalojen kulkua parannetaan, mutta liikaa jää jatkotoimien varaan

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto antoi tänään 29.7.2024 päätökset Iijoen ja Kemijoen vesivoimaloiden kalatalousvelvoitteiden muutoksista. Vesilain mukaisten kalatalousvelvoitteiden muutoshakemusten käsittely alkoi jo vuonna 2017 Lapin ely-keskuksen kalatalousviranomaisen hakemuksesta. Tavoitteena on vaelluskalojen reittien avaaminen voimalaitospatojen ohi. Aikaisemmat voimalaitosyhtiöitä, PVO Vesivoima Oy ja Kemijoki Oy, koskevat kalatalousvelvoitteet ovat edellyttäneet pääasiassa vain kalojen istutuksia.

Suomen luonnonsuojeluliitto pitää pohjoisten suurjokien vesivoimaloiden lupaehtojen päivityksiä edistysaskeleena kohti vapaiden vaellusyhteyksien palauttamista rakennettuihin jokivesistöihin. Asia on tärkeä Kemijoen ja Iijoen vaelluskaloille, vesiluonnolle ja voimalaitosrakentamisesta sekä vesistöjen säännöstelystä aiheutuvan kalataloushaitan kärsijöille eli kaikille jokivarsien asukkaille, kalastuskunnille ja maanomistajille.

”Vesilain mukainen kalatalousvelvoitteen muuttaminen on selkeä, oikeudenmukainen ja kestävä tapa korjata vesivoiman aiheuttamia haittoja virtavesien vaelluskalakannoille ja parantaa vesiluonnon tilaa. Näin voidaan vihdoin saavuttaa pysyviä ratkaisuja, joilla kalataloushaittaa saadaan korvattua kaikille asianosaisille lain tarkoittamalla tavalla. Tässä päästiin nyt edes jonkinlaiseen alkuun”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää.

”Epäselväksi kuitenkin jää, päästäänkö nyt määrätyillä velvoitteilla tavoiteltuun tulokseen vaelluskalojen luontaisen lisääntymisen kannalta, kun toiminnalliset velvoitteet jäivät pois. ELY-keskus haki kovia toimivuusprosentteja: esimerkiksi Isohaaran yli olisi pitänyt nousta jopa 90 % kaloista”, sanoo ympäristöoikeuden asiantuntija Hannes Koljonen.

”Luonnonsuojeluliitto perehtyy nyt päätösasiakirjoihin huolella ja harkitsee sen jälkeen mahdollisia jatkotoimenpiteitä. Vaelluskalojen vaelluksen ja lisääntymisen onnistuminen riippuu monista yksityiskohdista, jotka jäivät aluehallintoviraston päätöksissä jatkotyön varaan. Mielestämme se toteutuisi parhaiten luonnonmukaisten ohitusuomien, riittävän ympäristövirtaaman ja lisääntymisalueiden kunnostamisen avulla”, toiminnanjohtaja Tapani Veistola toteaa.

Luonnonsuojeluliitto korostaa, että olosuhteet ja ymmärrys vesirakentamisen ympäristöhaitoista ovat olennaisesti muuttuneet sen jälkeen, kun vesivoimalaitoksia 1940-luvulta alkaen on rakennettu. Nykyiset, pelkästään istutuksiin perustuvat kalatalousvelvoitteet tulivat voimaan 1980-luvun alussa. Patoamisen takia jokiluonto on uhanalaistunut ja vaelluskalakannat laajalti kuolleet sukupuuttoon tai menettäneet mahdollisuuden lisääntyä luonnossa.

Kalataloudelle aiheutuneista haitoista ja mahdollisuuksista palauttaa vaelluskalojen luontaista lisääntymistä muuttuneissa olosuhteissa on myös saatu uutta tietoa. Euroopan unioni on kehottanut Suomea toteuttamaan kalankulun ja ympäristövirtaamat kaikkien vesivoimaloiden yhteyteen.

Luonnonsuojeluliitto kannustaa kalatalousviranomaisia ja vesivoimayhtiöitä edistämään vaellusyhteydet avaavia ja ympäristövirtaaman tarjoavia, ajantasaiseen tietoon perustuvia kalatalousvelvoitteiden muutoksia rakennetuissa jokivesistöissä kaikkialla Suomessa, kuten Oulujoella, Kymijoella ja Lieksanjoella. Luonnonsuojeluliiton pitkän linjan työ vesiluonnon hyväksi jatkuu aktiivisena, virtojen vapauttamisen avuksi on myös laadittu aloitteita viranomaisille ja aloitepohjia järjestöille.

”Seuraamme tilannetta herkeämättä, reagoimme ajankohtaisiin asioihin sekä muistutamme päättäjiä ja viranomaisia  edistämään virtavesien ja vaelluskalakantojen tilan kohentumista. Ne ovat rakkaita kasvavalle joukolle suomalaisia”, Hannes Koljonen sanoo.

Lisätiedot:

• Puheenjohtaja Hanna Halmeenpää, p.050 564 4122, hanna.halmeenpaa@sll.fi
• Toiminnanjohtaja Tapani Veistola, p. 0400 615530  tapani.veistola@sll.fi
• Ympäristöoikeuden asiantuntija Hannes Koljonen, p. 044 493 1106  hannes.koljonen@sll.fi