Luon­non­suo­je­lu­liit­to vaatii jo­ki­hel­mi­sim­pu­kal­le vahvempaa suojaa ja nollatoleranssia ym­pä­ris­tö­ri­kok­siin

Jokihelmisimpukka eli raakku on erittäin uhanalaiseksi luokiteltu, luonnonsuojelulailla rauhoitettu nilviäislaji, joka elää puhtaissa, sorapohjaisissa virtavesissä. Lajia esiintyy Suomessa enää noin 150 vesistössä, sillä suurimmasta osasta jokia ja puroja raakku on ihmistoiminnan vuoksi kokonaan hävinnyt. Jokainen jäljellä oleva elinympäristö on raakulle elintärkeä. Jokihelmisimpukka on myös avainlaji joka luo elinolosuhteita muille lajeille.

“Suomussalmen Hukkajoella sattumalta ilmi tullut Stora Enson metsätaloustoimien aiheuttama massiivinen raakkutuho lienee vain jäävuoren huippu. Tiedonkulku viranomaisten ja metsätaloustoimijoiden välillä ei näytä toimivan eikä raakun suojelemiseksi laadittuja ohjeita noudateta. Tämä on konkreettinen esimerkki luontokadon vauhdittamisesta”, sanoo Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää.

Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun hävittämiselle on määritelty 589 euron korvausarvo menetettyä yksilöä kohden. Tietojen mukaan Stora Enson hakkuita suorittaneet metsäkoneet ovat aiheuttaneet jopa tuhansien raakkujen tuhon. On siis mahdollista, että kyseessä on miljoonaluokan ympäristörikos.

On mahdollista, että kyseessä on miljoonaluokan ympäristörikos.

“Hukkajoen jokihelmisimpukkatuho tekee näkyväksi, että erittäin uhanalainen raakku tarvitsee viipymättä vahvemman suojan sen elinympäristöjä tuhoavilta toimilta. Epäillyn törkeän luonnonsuojelurikoksen selvittämisen, lisävahinkojen torjumisen ja aiheutetun tuhon korvaamisen ohella erittäin olennaista on, että valtiohallinnossa ryhdytään valmistelemaan tiukempia raakun suojelutoimia. Pelkät ohjeet ja suositukset eivät selvästikään riitä”, Halmeenpää jatkaa.

Luonnonsuojeluliitto huomauttaa budjettiriihen alla Suomen hallitusta, että sen tulee viipymättä vahvistaa resursseja ympäristörikosten ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan. Nyt tapahtunut hyvin vakava laiminlyönti osoittaa, että nykytoimet eivät ole riittäviä. Tarvitaan vähintäänkin pistokokeita palauttamaan mieliin lain ja asetusten, ohjeiden ja myös yhtiöiden itsensä hyväksymien ympäristökriteerien noudattamista.

“Suomussalmen raakkutapaus kuvaa metsäalan asenteita: metsäyhtiöiden johdossa ympäristöasiat tiedostetaan, mutta kentällä on yhä luonnonsuojelun vähättelyä. Kun metsäalan etujärjestöt vastustavat uusia suojelutoimia, ihmiset saavat ristiriitaisia viestejä ja luontoarvoja ei oteta tosissaan”, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola.

Lisätietoja:

Hanna Halmeenpää, puheenjohtaja, p. 050 5644122, hanna.halmeenpaa@sll.fi
Antti Heikkinen, ympäristöpäällikkö p. 044 901046, antti.heikkinen@sll.fi
Tapani Veistola, toiminnanjohtaja, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi

 

Lisätietoja