”Hallituksen toimimattomuus rikkoo ilmastolakia, josta me olemme syystä olleet ylpeitä. Järjestöt ja aktivistit ovat kampanjoineet vahvan ilmastolain puolesta yli vuosikymmenen. Nyt on aika puolustaa tulevaisuuttamme ja varmistaa, että lakia myös noudatetaan”, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntija Hanna Aho.
Suomen ilmastolakiin kirjatut tavoitteet perustuvat parhaaseen tieteelliseen tietoon. Ne ovat nauttineet laajaa yhteiskunnallista tukea ja ne hyväksyttiin eduskunnan selvällä enemmistöllä keväällä 2022. Nykyisillä tai suunnitelluilla toimilla Suomi ei tule saavuttamaan ilmastolain tavoitteita. Silti Orpon hallitus ei ole ryhtynyt ilmastolain edellyttämiin toimiin tilanteen korjaamiseksi.
Hiilinielujen romahdus ja kiireinen tarve hiilinieluja korjaaville toimille on ollut tiedossa jo yli kaksi vuotta. Valtioneuvosto ei ole päättänyt ilmastolain mukaisista lisätoimista, vaan on sen sijaan perunut useita toimia, jotka on kirjattu jo voimassaoleviin ilmastopoliittisiin suunnitelmiin.
”Olemme saaneet runsaasti selvityksiä ja tilastotietoja, joiden pohjalta päätökset lisätoimista olisi voitu tehdä. Itse päätöksiä emme ole kuitenkaan nähneet”, Aho sanoo.
Sveitsin riittämättömien ilmastotoimien todettiin johtaneen ihmisoikeusloukkauksiin.
Luonnonsuojeluliiton lisäksi valituksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle ovat jättäneet Greenpeace, Amnesty International Suomen osasto, Ilmastoisovanhemmat, Luontoliitto ja Suoma Sámi Nuorat – Suomen saamelaisnuoret.
”Ilmaston kuumenemisen hillitseminen on yhteiskunnan kohtalonkysymys. Kanssamme mukana valituksessa on järjestöjä laajalla rintamalla, mikä osoittaa osaltaan sitä, että ilmaston kuumeneminen vaikuttaa aivan kaikkiin”, Aho toteaa.
Riittämättömät ilmastotoimet vaarantavat erityisellä tavalla lasten ja tulevien sukupolvien oikeuksien toteutumisen, jotka on kirjattu Suomen perustuslakiin ja YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Lisäksi saamelaiset ovat alkuperäiskansana haavoittuvassa asemassa, sillä arktiset alueet kuumenevat nopeasti.
Valtioilla on velvollisuus turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen riittävillä ja oikea-aikaisilla ilmastotoimilla. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) antoi valtioiden ilmastovelvoitteista huhtikuussa 2024 uraauurtavan ratkaisun, jossa Sveitsin riittämättömien ilmastotoimien todettiin johtaneen ihmisoikeusloukkauksiin. Kyseinen ennakkotapaus vaikuttaa myös nyt jätetyn valituksen käsittelyyn.
