Suopma rihkku iežas dálkká­datlá­gas – organisašuvnnat dolvot ráđđehusa sealggahisvuođa diggái

Suoma dálkkádatláhkii girjejuvvojedje jagi 2022 nana, diehtagii vuođđuduvvon dálkkádatmihttomearit. Dat návddašit viiddis servodatlaš doarjaga ja dohkkehuvvojedje riikkabeivviin čielga eanetloguin. Ođasmahtton dálkkádatlága mihttomearit leat ožžon maiddái riikkaidgaskasaš dovddasteami.

Suopma ii dálá ja plánejuvvon doaimmaidisguin boađe fáhtet dálkkádatlága mihttomeriid. Lihkkáge Orpo ráđđehus ii leat álggahan doaimmaid dili divvuma ovdii, maid dálkkádatláhka gáibida. Geassemánus 2023 alimus hálddahusriekti linnjii, ahte dat sáhttá dihto eavttuid bokte seahkanit stáhtaráđi passiivvalašvuhtii go lea sáhka dálkkádagas. Organisašuvnnat gáibidit váidagisttis, ahte stáhtaráđđi álgá hohppos áigetávvaliin doarvái lassedoaimmaide, vai dálkkádatlága mihttomearit fáhtejuvvojit

Váidaga alimus hálddahusriektái leat guođđán Suoma luonddusuodjalanlihttu, Greenpeace, Amnesty International Suoma ossodat, Dálkkádatmáddarat (Ilmastoisovanhemmat), Luonddulihttu (Luontoliitto) ja Suoma Sámi Nuorat.

”Leat vuordán stáhtaráđis doaimmaid čitnanjieluid gádjumii jo badjel guokte jagi. Stáhtaráđđi lea ožžon valjit čielggadusaid ja statistihkkadieđuid, maid vuođul mearrádusaid lassedoaimmain dálkkádatmihttomeriid fáhtema ovdii livččii sáhttán dahkat. Ieš mearrádusaid eat goittotge leat ožžon. Ráđđehusa hivvehallon njiellodoaimmat eai dávis lahkage dálkkádatlága geatnegasvuođaid ja dili hohpolašvuođa”, Suoma luonddusuodjalalihtu dálkkádatáššedovdi Hanna Aho dadjá.

”Suomas lea dál riikkaidgaskasaš beaggima fáhten dálkkádatláhka, mainna sáhttit čevllohallat. Dál lága galgá čuovvut. Stáhtaráđi passiivvalašvuohta, lága geatnegasvuođaid garvin, boarásmuvvan eanageavaheami ja vuovdedoalu dálkkádatplánii darváneapmi ja jo sohppojuvvon doaimmainge geassádeapmi rihkkot dálkkádatlága. Háliidat, ahte Suopma lea riika, mii čujuha, mo hástalusaid sáhttá vuoitit ja jo sohppojuvvon dálkkádatmihttomearit ollašuhttojuvvojit”, dadjá Greenpeace dálkkádatáššedovdi Kaisa Kosonen.

Ráđđehus galgá dorvvastit vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama

Stáhtaid vátna dálkkádatdoaimmat áitet máŋggaid vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama, dego vuoigatvuođa eallimii, dearvvasvuhtii sihke buhtes, dearvvašlaš ja suvdilis birrasii. Organisašuvnnat muittuhit, ahte stáhtain lea geatnegasvuohta dorvvastit vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama doarvái ja rivttesáiggi dálkkádatdoaimmaiguin. Eurohpá olmmošvuoigatvuođaduopmostuollu (EIT) attii stáhtaid dálkkádatgeatnegasvuođain bálggesčuolli čovdosa cuoŋománus 2024, ja dál guđđojuvvon váidda lea vuosttas našuvnnalaš dáhpáhus, masa dát čoavddus boahtá váikkuhit.

”Ráđđehusa háluhisvuohta doaibmat dálkkádatkriissas áitá olmmošvuoigatvuođaid. Dálkkádatrievdan čohkaluhttá sierraárvvolašvuođa ja geahččaladdá jo gárvásit hávváduvvan riikkaid, olbmuid ja servošiid. Eandalii áitojuvvon leat eamiálbmogiid, mánáid ja eará hávváduvvi sajádagas lean olbmuid vuoigatvuođat”, Amnesty Suoma ossodaga dálkkádat- ja birasáššedovdi Elina Mikola gávnnaha.

Stáhtaráđi vátna dálkkádatdoaimmat áitet earenoamáš vugiin mánáid ja nuoraid vuoigatvuođaid ollašuvvama, mat leat girjejuvvon Suoma vuođđoláhkii ja ON:id mánáid vuoigatvuođaid soahpamuššii.

”Ráves olbmot dahket mearrádusaid boahttevuođas, maid sii eai ieža goassige šatta vásihit. Háliidat, ahte boahttevašge sohkabuolvvat sáhttet čierastallat bulkoriin, skeittát luonddujieŋa alde ja eallit máilmmis, gos dálkkádatrievdan lea hálddašuvvon. Danin lea dehálaš, ahte Suopma dahká iežas oasis”, dadjá Luonddulihtu doaibmajođiheaddji Riku Eskelinen.

”Sveicalaš ealáhatolbmuid historjjálaš vuoitu Eurohpá olmmošvuoigatvuođaduopmostuolus čájeha, manin maiddái min senioraid aktiivvalašvuođas lea ávki. Suopma maiddái galgá váldit duopmostuolu mearrádusa duođalaččat. Mearrideaddjiin galgá leat sohkabuolvvaid badjel ollán ovddasvástádusa váldin, vai mánáid birasvuoigatvuođat sáhttet ollašuvvat dego ON:id mánáid vuoigatvuođaid komitea evttoha”, gávnnaha dálkkádatmáddariid čálli Matti Nummelin.

Sápmelaččat leat eamiálbmogin eandalii hávváduvvi sajádagas, go árktalaš guovllut liegganit johtilit. Suomas dálkkádaga báhkkaneapmi váikkuha garrasit sápmelaččaid árbevirolaš ealáhusaide ja dan bokte sámekultuvrii. Stáhtaráđi vátna dálkkádatdoaimmat ja sápmelaččaid sierrasajádaga garvin politihkadoaimmaid gárvvisteamis eanageavahansektoris loavkidit vuođđolága ja dálkkádatlága rivttiid, mat leat dáhkiduvvon sápmelaččaide.

”Ráđđehusa háluhisvuohta ja njulges badjelgeahččan dálkkádatdoaimmaid ektui váikkuha negatiivvalaččat sámenuoraid eallimii ja eastá min vejolašvuođaid váikkuhit boahttevaš ovdáneapmái”, Suoma sámenuoraid stivra lahttu Lotta Hagelin dadjá.

”Sámeealáhusaid vuođđu lea eatnamis ja luonddus, eaige dat leat dušše bargu baicce eallinvuohki, oassi min identitehtas ja kultuvrra joatkašuvvama gáibádus. Gáibidat, ahte sápmelaččaid rivttiid dorvvastan lágaid galgá čuovvut”, gávnnaha stivra várrelahttu Helmi Ljetoff.