Kipupiste leikkauksille on jo ylitetty – hallituksen on lisättävä luonto- ja ilmastotoimien rahoitusta bud­jet­ti­rii­hes­sä

Pääministeri Orpon hallitus ei suhtaudu riittävän vakavasti luontokadon ja ilmastokriisin torjumiseen. Jo vuosi sitten uutisoitiin, että hallitus on leikannut luonnonsuojelun rahoituksesta noin kolmanneksen edelliseen hallitukseen verrattuna. Elokuussa julkistetussa valtion vuoden 2025 talousarvioesityksessä valtionvarainministeriö esitti lisäleikkauksia vielä esimerkiksi kiertotalouden edistämiseen, ympäristövahinkojen ehkäisemiseen, kansallispuistoille sekä järjestöjen rahoitukseen.

Hallituksen ympäristöpolitiikan kurssi on välttämätöntä kääntää budjettiriihessä, jotta Suomi voi pysyä ilmasto- ja luontotavoitteissaan. Luonnonsuojeluliitto vaatii, että hallitus osoittaa riittävästi rahoitusta ilmastolle ja luonnolle. Vaikka talous on tiukilla, kustannustehokkaita toimia ympäristön parhaaksi on tarjolla runsaasti, jos vain tahtoa löytyy.

“Luontokadon ja ilmastokriisin torjuminen on ihmiskunnan kohtalonkysymys. Siitä huolimatta Suomen hallitus kiristää entisestään ympäristöön kohdistuvia säästöjä ja on perustellut leikkauspolitiikkaansa tulevista sukupolvista huolehtimisella. Todellisuudessa säästöt luonnolta ja ilmastolta ovat kaikkea muuta kuin vastuunkantoa tulevasta”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen.

Luonnonsuojeluliitto vaatii hallitusta täyttämään lupauksensa suojella kaikki jäljellä olevat valtion vanhat ja luonnontilaiset metsät. Hiljattain lausunnoilla olleet suojelukriteerit jättivät merkittävän osan vanhoista metsistä tunnistamatta.

“Kun valtion talous on tiukilla, on valtion omien arvometsien siirtäminen pysyvään suojeluun kustannustehokas ratkaisu suomalaisen luonnon parhaaksi. Esimerkiksi alue-ekologisen verkoston jo aarniometsiksi tunnistetut alueet tulee suojella välittömästi”, kertoo monimuotoisuusasiantuntija Liisa Toopakka.

Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että ilmastotoimissa jarruttelu tulee kalliiksi. Suomi ei nykyisillä ilmastotoimillaan tule pääsemään ilmastolain ja EU-velvoitteiden mukaisiin tavoitteisiinsa. Vaikka hallitus on toistuvasti tuonut julki, että sen tavoite on tasapainottaa valtiontaloutta, ei hallitus silti ole etsinyt säästökohteita ympäristölle haitallisista tuista. Näitä tukia ovat esimerkiksi turpeen ja puun polton verotuet, lento- ja laivaliikenteen sekä monet metsäyhtiöiden tuet.

Ilman merkittäviä lisäyksiä ilmastotoimiin Suomen on ostettava hiilinielu- sekä päästöyksiköitä muilta EU-mailta. Lasku voi arvioiden mukaan olla veronmaksajille miljardiluokkaa.

“Vahvat ilmastotoimet ovat Suomen kilpailukyvyn kulmakivi. Jos joudumme ostamaan nieluyksiköitä muilta EU-mailta, käyttää hallitus veronmaksajien rahoja korvaamaan metsäyhtiöiden voitontavoittelun vuoksi romutetut hiilinielut. Budjettiriihi on oivallinen paikka päättää lisätoimista, joilla ilmastotoimien taloudelliset hyödyt jäävät Suomeen ja valtiontalouden kestävyys turvataan pitkällä aikajänteellä”, sanoo ilmastoasiantuntija Hanna Aho.

Luonnonsuojeluliitto ja viisi muuta ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöä ovat vieneet hallituksen riittämättömät ilmastotoimet oikeuteen. Valtiontalouden tarkastusvirasto on puolestaan ryhtynyt arvioimaan, ovatko hallituksen toimet päästöjen vähentämiseksi riittävän kustannustehokkaita.
Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että budjettiriihessä hallitus voi ilmastotekojen vauhdittamiseksi päättää ottaa käyttöön uusia talouspoliiittisia ohjauskeinoja, kuten maankäytön muutosmaksun hiilitsemään metsäkatoa tai hiilikorvauksen ja hakkuuveron yhdistelmän hillitsemään ylisuuria hakkuita.

 

TIETOLAATIKKO: Ympäristölle haitalliset tuet

Suomessa on yhä käytössä useita ympäristölle haitallisia tukia. Vuoden 2025 ehdotuksessa valtion talousarvioksi näitä ovat esimerkiksi:

• Puupolttoaineiden verotuki 440 milj. euroa
• Polttoturpeen tuet 95 milj. euroa
• Maatalouden energiaveron palautus 46 milj. euroa
• Lentoliikenteen tuet: maakuntalentojen tuet vuoteen 2026 asti ovat 38 milj. euroa, minkä lisäksi lentoliikennepolttoaineet nauttivat verottomuudesta ja EU:n ulkopuolelle suuntautuvat lennot eivät ole päästökaupan piirissä.
• Teollisuuden sähköistämistuki 150 milj. euroa
• Kauppa-alusten työvoimakustannustuki 89 milj. euroa

 

Lisätietoja:

• Antti Heikkinen, ympäristöpäällikkö, p. 044 9010461, antti.heikkinen(a)sll.fi
• Liisa Toopakka, monimuotoisuusasiantuntija, p 040 5042 989, liisa.toopakka(a)sll.fi
• Hanna Aho, ilmastoasiantuntija, p. 040 628 9495, hanna.aho(a)sll.fi

Lisätietoja