”Aika korjata vesivoiman haitat” – Luon­non­suo­je­lu­liit­to valitti Iijoen ja Kemijoen ka­la­ta­lous­vel­voit­tei­ta koskevista päätöksistä

Aluehallintovirasto antoi heinäkuussa vuosia odotetut päätökset, joissa se velvoitti vesivoimayhtiöt parantamaan Kemijoen ja Iijoen vaelluskalojen kulun edellytyksiä. Luonnonsuojeluliitto on valittanut näistä Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksistä sekä Iijoen että Kemijoen ja Raudanjoen osalta.

“Kemi- ja Iijoen velvoitteiden muutokset ovat 2000-luvun merkittävimpiä luonnonvarojen käyttöä koskevia päätöksiä Pohjois-Suomessa. Näillä päätöksillä on suoria vaikutuksia ainakin myös Oulujoen tilanteeseen”, sanoo Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää

Valituksessaan Luonnonsuojeluliitto vaatii toteuttavien kalatieratkaisujen tehokkaampaa toimivuutta. Liitto vaatii parempia lohen, meritaimenen ja myös nahkiaisen luontaista lisääntymiskiertoa tukevia toimenpiteitä sekä voimalaitosten vähävetisten uomien vesittämistä ja kunnostamista vaelluskalojen poikastuotantoon soveltuviksi.

“Kemijoen vesistössä parhaiten poikastuotantoon soveltuvat alueet ovat latvavesillä, jotka tässä päätöksessä oli jätetty kokonaan ilman toimenpiteitä. Tähän myös valituksessa puutuimme. Vaadimme vaelluskaloille ja vuosikymmeniä kalataloushaittaa Kemi- ja Iijoella kärsineille parempaa, nopeammin ja tehokkaammin, jotta kalat pääsisivät patojen yläpuolelle ja takaisin mereen”, Halmeenpää jatkaa.

Aluehallintovirasto viittasi päätöksissään lain tarkoittamana olennaisena olosuhteiden muutoksena muun muassa vesipuitedirektiiviin. Luonnonsuojeluliitto katsoo, että kalatalousvelvoitteen muutoksilla on erittäin suuri vaikutus kalastuspolitiikkaan ja -sääntelyyn, kun tavoitteena on vaelluskalojen luontaisen lisääntymiskierron mahdollistaminen. Ympäristöjärjestöiltä ja muilta tahoilta edellytetään silti vaikuttamista edelleen.

Viime aikoina esiin nostettu padottujen jokien lyhytaikaissäännöstely tulee Luonnonsuojeluliiton mielestä ottaa jatkossa voimaloiden lupaehtojen näkökulmasta tarkastelutavaksi.

“Vesistöjen voimakas lyhytaikaissäännöstely ei voi olla enää mahdollista, kun halutaan turvata kalojen kulku rakennetuissa vesistöissä”, sanoo Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola.

Pohjoisen Suomen suuriin jokiin lukeutuvat Kemijoki ja Iijoki ovat olleet ennen patoamistaan merkittäviä hyvinvoinnin ja toimeentulon lähteitä, luonnon ja jokivarsien elämisen kulttuurin merkitys on alueen ihmisille edelleen suuri.

“Ajat ovat tänään aivan toiset kuin voimalaitospatojen rakentamisen aikaan. Nyt on aika korjata vesivoiman aiheuttamia luonto- ja kalataloushaittoja kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla, ja sitä tietä kuljetaan vuosien työn ja odotuksen jälkeen nyt oikeaan suuntaan.” toteaa Hanna Halmeenpää.

Suomen luonnonsuojeluliitto jätti Iijokea koskevan valituksensa Vaasan hallinto-oikeudelle yhteistyössä Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin ja Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Kemijokea koskevasta päätöksestä valituksen on jättänyt myös Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri.

Lue lisää:

• Suomen luonnonsuojeluliiton valitus Kemijoen kalatalousvelvoitteita koskevista päätöksistä
• Liiton, piirin ja paikallisyhdistyksen valitus Iijoen kalatalousvelvoitteita koskevista päätöksistä

Lisätietoja