Eriävä mielipide REDIII-työryhmän raporttiin

Ilmastoasiantuntija Hanna Aho
Suomen luonnonsuojeluliitto ry
25.9.2024

Suomen luonnonsuojeluliiton edustajana työryhmässä jätän eriävän mielipiteen työryhmän raporttiin koskien kriteerien päivityksen luonto- ja ilmastovaikutuksia. Uusiutuvan energian direktiivin kestävyykriteerien päivityksellä on nimenomaan tavoiteltu biomassan energiakäytön haitallisten ilmasto- ja luontovaikutusten hillitsemistä. Kuten raportin ympäristövaikutusten arviosta käy ilmi, ympäristöhyödyt kriteerien toimeenpanon kautta ovat epätodennäköisiä ja vähäisiä.

Suomessa on tullut tasaisesti esiin väärinkäytöksiä, jotka todistavat ettei nykyinen metsäenergian käyttö ole ympäristön kannalta kestävää. Tapauksia, joissa vanhoja metsiä on hakattu ja puut ovat päätyneet energiantuotantoon on tullut esiin esimerkiksi Inarissa, Kuusamossa ja viimeisimpänä Värriön yhteismetsän ikimetsiä on kuljetettu poltettavaksi Rovaniemelle. Politiikkatoimet tapausten estämiseksi ovat jääneet heikoiksi. Niitä olisi perusteltua esittää REDIII-toimeenpanon yhteydessä.

Kaskadikäytön periaate

RED III-direktiivin resitaalin 10 mukaan biomassan kaskadikäyttöperiaatteen mukaisesti puubiomassaa olisi käytettävä siitä saatavan suurimman taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonlisäyksen mukaisesti seuraavassa ensisijaisuusjärjestyksessä: puuperäiset tuotteet, puuperäisten tuotteiden käyttöiän jatkaminen, uudelleenkäyttö, kierrätys, bioenergia ja loppukäsittely.

RED III-direktiivin mukaisen kaskadiperiaatteen toimeenpano ei työryhmän tulkinnan mukaan edellytä tällä hetkellä aktiivisia täytäntöönpanotoimia. Tämä johtuu siitä, että periaate koskisi vain uusia suoria tukijärjestelmiä. Kaskadikäytön periaate ei kuitenkaan Suomessa toteudu. Tällä hetkellä kilpailu puusta on kovaa ja myös jalostuskelpoista puuta päätyy suoraan energiakäyttöön. Politiikkatoimet olisivat siis tarpeellisia ja niillä tulisi puuttua erityisesti veroetuuksiin, jotka vääristävät markkinaa, sekä Metkan pienpuun keruun tukeen.

Kuollut puuaines

Kestävyyskriteerien mukaan tulee asettaa paikallisesti tai ekologisesti rajat puiden määrälle, jotka pitää säilyttää kuolleen puuaineksen korjuussa.

Liiton mielestä kansallisen metsästrategian tavoitteet ja toimeenpano eivät ole riittäviä kriteerin täyttämiseksi. Ekologisessa mielessä talousmetsissä tulee tavoitella 20 m3/ha kuollutta puuainesta. Näistä rajoista tulisi säätää metsälaissa. Samalla tulisi tarkentaa lakia metsätuhojen torjunnasta siten, että lain tavoite ei olisi ristiriidassa ekologisesti tarkasteltavan 20 m³/ha määrään vähimmäistason kanssa. Metsätuhojen torjuntaa tulee kehittää ilmastonmuutoksen sopeutumisen näkökulmasta siten, että kuolleen puun määrää voidaan metsissä lisätä. Näin muodostetaan elinympäristöjä puustotuhojen aiheuttajien luontaisille vihollisille.

Laajat avohakkuut

Työryhmä toteaa, ettei laajoille avohakkuille ole Suomessa määritelty enimmäisrajaa lakitasolla. RED III-direktiivin tarkoittamina laajoina avohakkuina voitaisiin kansallisesti pitää ympäristönvaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa (252/2017) säädettyä 200 hehtaarin laajuista hakkuuta.

Luonnonsuojeluliiton mielestä YVA-lain muotoilu ei täytä kriteeriä laajan avohakkuun enimmäisrajasta, sillä myös 200 ha laajemmat avohakkuut ovat mahdollisia, niihin vain tulee soveltaa ympäristönvaikutusten arviointimenettelyä. Tarvetta laajojen avohakkuiden sääntelylle tulee tarkastella sen mukaan, mitkä ovat suurimpien avohakkuiden ympäristövaikutukset ja avohakkuiden suurimmat toteutuneet koot, ei keskikoon mukaan. Huomioon tulisi myös ottaa toisiinsa kytkeytyvät kuviot, joita hakataan 10 vuoden tarkastelujakson aikana, muodostaen laajemman kokonaisuuden kuin mikä käy tilastoissa ilmi.

LULUCF-kriteeri

Direktiivin art. 29 (7 a ii) mukaan maan tulee esittää näyttöä siitä, etteivät raportoidut LULUCF-sektorin päästöt ylitä poistumia. Suomessa maankäyttösektorin päästöt ovat ylittäneet poistumat ainakin vuosina 2018, 2021 ja 2022. Lisäksi art 29 (7a.) mukaan biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden tuotannon kotimaisesta metsäbiomassasta on oltava johdonmukaista jäsenvaltioiden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/841 ( 24 ) 4 artiklassa vahvistettujen velvoitteiden ja tavoitteiden kanssa.

Työryhmä ei esitä toimia LULUCF-kriteerien täyttämiseksi maatasolla. Tämä on Liiton mielestä ongelmallista, sillä tilastotietojen valossa Suomi on kaukana LULUCF-asetuksen mukaisten velvoitteiden täyttämisestä. Tuoreimman ilmastovuosikertomuksen mukaan ilman merkittäviä lisätoimia maankäyttösektorilla on todennäköistä, ettei Suomi saavuta EU:n LULUCF-asetuksen mukaisia velvoitteita ilman mahdollisia LULUCF-yksiköiden ostoja muista jäsenmaista.

Vuoden 2023 tilastojen valossa energiapuun käyttö nousi. Tällä on oma vaikutuksensa maankäyttösektorin nettonieluun. Liiton mielestä ilman merkittäviä lisätoimia riski rikkomusmenettelylle on ilmeinen.

Iki- ja aarniometsät

Liitto on huolissaan siitä, että mikäli ministeriön aarniometsille ehdottamat kriteerit eivät parane,  niiden ulkopuolelle jää runsaasti luonnon ja hiilivarastojen kannalta arvokkaita kohteita, jotka tulisi jättää hakkuiden ulkopuolelle. Luonnonsuojeluliitto ei myöskään ollut tyytyväinen metsäkatolain lausuntokierroksella olleessa luonnoksessa esitettyihin vaatimuksiin ikimetsille, ja katsoo että myös niiden osalta on riski, että alueita jää tunnistamatta ja suojelun ulkopuolella. Iki- ja aarniometsien suojelu on osa toimia luontokadon pysäyttämiseksi, mutta jos kriteerit määritellään liian tiukoiksi, ne päinvastoin mahdollistavat luontokadon jatkumisen, hiilivarastojen hupenemisen ja iki- ja aarniometsien päätymisen polttoon. Silloin EU:n biodiversiteettistrategian ja REDIII kestävyyskriteerien tavoitteet eivät toteudu.

Liitto muistuttaa myös hallitusohjelman kirjauksesta, jonka täyttyminen on vaarassa: ”Hallitus suojelee jäljellä olevat kansalliset kriteerit täyttävät valtion luonnontilaiset, vanhat metsät. Hallitus varmistaa riippumattoman kriteeristön valmistumisen nopealla aikataululla.”

Liitto muistuttaa myös, että FAO:n mukaan : ’plantaasilla’ istutettua metsää, joka kuuluu tehometsätalouden piiriin ja täyttää istutettaessa ja hakkuukypsänä kaikki seuraavat kriteerit: yksi tai kaksi puulajia, tasainen ikäluokka ja säännölliset etäisyydet puiden välillä; siihen kuuluvat lyhytkiertopuulajien viljelmät, joita käytetään puuraaka- aineeksi, kuiduksi ja energiaksi, mutta siihen eivät kuulu suojametsät tai ekosysteemin ennallistamistarkoituksiin istutetut metsät eivätkä istuttamalla tai kylvämällä perustetut metsät, jotka hakkuukypsänä muistuttavat tai tulevat muistuttamaan luontaisesti uudistuvia metsiä;”

Samaa määrittelyä käytetään metsäkatoasetuksessa ja REDIII-direktiivissä. Työryhmän raportissa mainittu tulkinta, jonka mukaan plantaaseiksi tulkitaan Suomessa vieraspuulajien istutukset ja niiden pinta-ala on Suomessa nykyisin noin 34 000 hehtaaria, ei ole tämän määritelmän mukainen vaan olennaisesti suppeampi. Kaikki iki- tai aarniometsien hakkuut energiakäyttöä varten ovat direktiivin vastaisia. Esimerkkejä niistä kuvataan aiemmin eriävässä mielipiteessä. Näin ollen LIitto katsoo, että on suuri riski siitä, että direktiivin iki- ja aarniometsien heikentymisen ja plantaaseiksi muuntamisen välttämistä koskeva kriteeri ei täyty Suomessa.

Kannot ja juuret

Kantojen ja juurien energiakäyttö on haitallista maaperän hiilivaraston näkökulmasta. Työryhmä ei esitä mitään uusia toimia kantojen ja juurien korjuun välttämiseksi. Liiton mielestä kantojen ja juurien energiakäyttö voitaisiin joitain erityistapauksia, kuten juurikääpäalueita tai rakentamiskohteita, lukuunottamatta kieltää lailla. Toiminnanharjoittajien tulee vähintään osoittaa kestävyysjärjestelmässään miten ne välttävät kantojen ja juurien korjuun energiantuotannossa.

Lisätietoja