Hallitus hukkasi mahdollisuuden tehdä merkittäviä toimia metsien suojelemiseksi ja hiilinielujen vahvistamiseksi

Luonnonsuojeluliiton mielestä Metsähallituksen omistajaohjauksen linjauksissa on ympäristön kannalta oikeansuuntaisia tavoitteita, mutta toimet ovat riittämättömät.

“Ilmastokriisi ja luontokato etenevät kiihtyvää tahtia ja Suomi on kaukana omien tavoitteidensa saavuttamisesta. Metsähallituksen toimilla on ratkaiseva rooli siinä, että Suomi onnistuu. Olemme tilanteessa, jossa hakkuiden vähentäminen ja suojelu- ja hiilinielutoimien merkittävä lisääminen on välttämätöntä”, sanoo Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola.

“Nyt hallituksen on selvästi päätettävä, että kaikki valtion kaikki vanhat ja luonnontilaiset metsät suojellaan viipymättä. Tämä on kustannustehokas tapa luontokadon pysäyttämiseen, sillä valtion omien metsien suojelu voidaan hoitaa valtiontalouden sisäisillä tasesiirtoilla”, Veistola jatkaa.

“Valtion mailla on paljon jo vanhoiksi ja luonnontilaisiksi metsiksi tunnistettuja suojelemattomia alueita. Nämä tulee suojella välittömästi. Näitä arvokkaita metsiä on yli kymmenkertainen määrä verrattuna hallituksen jo kesällä esittämään 31 000 hehtaarin suojeluun”, kertoo Luonnonsuojeluliiton monimuotoisuusasiantuntija Liisa Toopakka.

“On askel oikeaan suuntaan, että Metsähallitus aikoo toteuttaa purokunnostuksia yhteensä noin 200 kilometriä. Suomen suurimpana maanomistajana se on suuressa roolissa vesien hyvän tilan edistämisessä. Pienvesien kunnostaminen ei yksin riitä parantamaan vesien tilaa, vaan tavoite tulee huomioida myös erityisesti turvemaiden metsätaloudessa sekä riittävillä rantojen suojavyöhykkeillä”, Liisa Toopakka korostaa.

Metsähallituksen talousmetsissä suunnitelmakaudella tehtävillä toimilla tavoitellaan hiilinielujen kasvattamista 10 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Käytännössä tavoite on sama kuin edellinen hallitus jo lupasi omistajapolitiikkakaudellaan toteuttaa, joten Liiton mielestä kysymys kuuluu, tehdäänkö tällä kaudella mitään lisätoimia.

“Valtion metsät voisivat olla avainroolissa Suomen ilmastotyön onnistumisessa. Tämä vaatii, että hallitus asettaa aiempaa vahvemmat numeeriset tavoitteet Metsähallituksen metsien ja metsämaan hiilen sidonnan vahvistamiseksi sekä olemassa olevien hiilivarastojen suojelemiseksi. Nyt hallitus menetti yhden helpoimmista keinoistaan pelastaa hiilinielut”, sanoo ilmastoasiantuntija Hanna Aho.

Omistajaohjauslinjauksissa hiilinielujen kasvuun lähdettäisiin lannoitusten avulla, mikä ei ole vesistöjen kannalta perusteltua. Liiton tilaaman kyselytutkimuksen mukaan vesistöjen tila on suomalaisille tärkein asia hiilinielupolitiikassa.

Luonnonsuojeluliitto huomauttaa, että hallitusohjelman toteutus ontuu omistajapoliittisissa linjauksissa. Hallitusohjelmassa lukee, että retkeilyalueet kootaan Metsähallituksen luontopalveluiden alle. Tämä vaatisi retkeilyalueiden siirtoa Metsätalous oy:n taseesta Luontopalveluille, jolloin myös metsätalous alueilla lopetettaisiin. Pelkkä kansallispuistojen ja retkeilyalueiden koordinointi yhtenä kokonaisuutena ei riitä.

Luonnonsuojeluliitto nostaa myös esiin, että Metsähallituksen edellisissä vuonna 2020 annetuissa omistajapolitiikan linjauksissa valtion metsätaloustoimijalle soviteltiin edelläkävijän asemaa peitteisessä metsänkäsittelyssä selkeällä 25 prosentin jatkuvan kasvatuksen tavoitteella uudistusluonteisista hakkuista. Nyt numeerinen toimintaa ohjaava tavoite puuttuu ja on riski, että jatkuvan kasvatuksen osalta otetaan askelia taaksepäin.

Metsähallituksen omistajapolitiikan linjaukset ovat merkittävät luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston kuumenemisen hillinnän kannalta. Metsähallitus hallinnoi lähes yhtä kolmasosaa Suomen pinta-alasta joten sillä, miten valtio hallinnoi maitaan on suuri merkitys luontokadon ja ilmastokriisin hillitsemiselle.

Lisätietoja:

• Tapani Veistola, toiminnanjohtaja, p. 0400 615 430, tapani.veistola@sll.fi
• Liisa Toopakka, monimuotoisuusasiantuntija, p. 040 5042 989, liisa.toopakka@sll.fi
• Hanna Aho, ilmastoasiantuntija, p. 040 6289 495, hanna.aho@sll.fi