Kuntavaaleissa äänestetään lähiluonnosta ja ilmastosta

Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on tuoda luontokadon ja ilmastokriisin pysäyttäminen keskeiseksi kuntien päätöksentekoa ohjaavaksi tekijäksi. Kuntapäättäjien tehtävänä on turvata asukkaiden terveellistä ja turvallista elämää ylläpitämällä monimuotoista luontoa ja mahdollistamalla ilmastoystävällinen arki.

Haluamme varmistaa, että luontokohteet lähellä ihmistä säilyvät ja kohteiden monimuotoisuutta ylläpidetään ja parannetaan. Lähiluonnolla, luonnossa liikkumisella ja oleilulla on tutkittuja hyötyjä terveydelle ja hyvinvoinnille. Haluamme, että nämä hyödyt ymmärretään, jotta ne voidaan ottaa huomioon päätöksenteossa. Lue alta Luonnonsuojeluliiton tavoitteet kuntavaaleihin 2025.

Lähiluonto kuntavaalien keskiöön

1. Kunta laatii luonnon monimuotoisuusohjelman eli LUMOn, jossa
   – Turvataan lähiluontoalueet ja parannetaan luonnon monimuotoisuutta. Vaalitaan monimuotoisuutta ja luontoarvoja kaikissa elinympäristöissä ja rakennetussa ympäristössä.
   – Sitoudutaan luontokadon pysäyttämiseen sekä laaditaan suunnitelma siitä, miten kunta saavuttaa vuoteen 2030 mennessä maa- ja vesialueilla EU:n biodiversiteettistrategian ja YK:n Kunming-Montrealin monimuotoisuuskehyksen mukaisen 30 prosentin suojelutavoitteen.
   – Kunta liittyy tavoitteelliseen Luontoviisaat kunnat -verkostoon.
2. Kunta varmistaa, että kaavoituksella turvataan viherverkosto ja lähiluonto vähintään nykyisen laajuisena.
   – Viherpinta-ala ei vähene kunnassa.
   – Kaavojen laatimisen ja päivittämisen yhteydessä vähintään kaikkien muuttavaa maankäyttöä edustavien kaavavarausten ja niiden lähiympäristön olennaiset luontoarvot selvitetään. Tiedot tallennetaan laji.fi palveluun.
   – Kunta ottaa kaavoituksessa käyttöön velvoittavan sini- ja viherkerrointyökalun. Tämä toimii suunnittelun apuna arvioitaessa viheralueiden riittävyyttä ja sitä, voiko alueelle täydennysrakentaa. Työkalu auttaa myös arvioimaan ennallistamistarvetta sekä suunnittelemaan ratkaisuja hulevesien hallintaan.
   – Kunta kompensoi aiheuttamansa luontohaitan luonnonsuojelulain mukaisesti joko kunnan omilla mailla tai toisaalla.
   – Kaikki lähiluonto ja luonto- tai virkistysarvoiltaan arvokkaat alueet kartoitetaan ja säästetään hakkuilta ja rakentamiselta.
   – Kuntien tulee luopua maankäyttö- ja rakennuslain sekä luonnonsuojelulain mukaisten poikkeuslupien hyödyntämisestä luontoalueiksi kaavoitettujen alueiden rakentamiseksi.
3. Kunnan tavoitteena avoimien alueiden hoidossa on luonnon monimuotoisuuden ylläpito ja sen lisääminen muun muassa siten, että vähintään 30 % niistä hoidetaan monimuotoisina niittyinä tai ketoina pölyttäjien tarpeet huomioiden.
4. Kunta turvaa kaavoituksen keinoin vapaat rannat sekä vähentää ravinteiden kulkeutumista vesistöihin ja kunnostaa vesiluontoa. Kunta rakentaa hulevesikosteikkoja pidättämään ravinteita ja lisäämään kosteikkoluontoa sekä ehkäisemään hulevesitulvia.
5. Kunta ei puolla malminetsintälupia alueilla, joilla siitä aiheutuisi riskejä ympäristölle. Kaivostoimintaa ei tule kaavoittaa tärkeiden luontokohteiden läheisyyteen tai siten, että siitä saattaa aiheutua haittaa ympäristölle vuosien tai satojen vuosien pituisella aikavälillä.

Ilmastotoimet osaksi ihmisten arkea ja päätöksentekoa kunnissa

1. Kunta laatii ilmastosuunnitelman, jossa se sitoutuu vähintään ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä ja ilmastonegatiivisuuteen sen jälkeen. Suunnitelma kattaa fossiilisten päästöjen vähentämisen, hiilinielujen vahvistamisen sekä ilmaston kuumenemiseen sopeutumisen. Suunnitelma sisältää aikataulun fossiilisista polttoaineista ja turpeesta luopumiseksi sekä toimet energian säästämiseksi.
2. Kunta ottaa käyttöön kestävää uusiutuvaa energiaa, joka täyttää EKOenergian kriteerit tai muut vastaavat vaatimukset. Kunta vähentää puupolttoaineiden käyttöä ja sitoutuu ainoastaan ilmaston ja luonnon kannalta kestävien jakeiden polttoon.
3. Vihreän siirtymän hankkeet eivät saa aiheuttaa vesistöjen pilaantumista, vähäistä suurempaa metsäkatoa tai maaperän laadun ja hiilipitoisuuden heikkenemistä. Kunta varmistaa, että asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa hankkeisiin, hankkeet tuottavat ilmastohyötyjä ja eivät ole ristiriidassa luonnon monimuotoisuuden vaalimisen kanssa.
4. Kunta edistää niiden ympäristölle haitallisten keskisuurten ja pienten vesivoimaloiden ja muiden kalojen vaellusesteiden purkamista, jotka ovat kunnan alueella tai jotka kunta omistaa yhtiöidensä kautta.
5. Kunta varmistaa, että olemassa olevaa rakennuskantaa hyödynnetään tehokkaasti, korjataan ja huolletaan. Rakentamisessa edistetään kiertotaloutta ja energiatehokkuutta. Rakentaminen rajataan vain tarpeelliseen ja se ohjataan jo rakennetuille alueille. Rakennuskantaa hyödynnetään tehokkaasti rakennusten käyttötapoja muuttamalla. Rakentamisessa lisätään kiertotalousmateriaalien käyttöä. Kunta suosii rakentamisessa energianormeja, jotka ovat valtakunnallisia normeja edistyksellisempiä, sekä asettaa erilliset tavoitteet kunnan kiinteistöjen energiaremonttien toteuttamiseen.
6. Liikkumisessa kunta keskittyy erityisesti kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja liikennepalveluiden vahvistamiseen sekä liikenteen sähköistämiseen. Tavoitteita edistetään myös kaavoituksella, joka tiivistää yhdyskuntarakennetta lähelle olemassa olevia palveluja ja kunnallistekniikkaa.
7. Kunnan julkisessa ruokailussa vähennetään lihan kulutusta 75% ja eläinperäisten tuotteiden kulutus puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Julkisessa ruokailussa painotetaan kasvis- ja luomuruokaa sekä kotimaista luonnonkalaa.
8. Kunta siirtyy kohti kohtuutaloutta:
   – Hankintaohjeistukseen sisällytetään kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyvät ohjeet.
   – Kunnan rahavirrat, kuten sijoitukset, saatetaan kestäviin uomiin ja irti fossiilisista polttoaineista ja turpeesta.
   – Jakamistaloutta laajennetaan esimerkiksi lisäämällä kirjastojen tarvevälineiden, kuten tavarapyörien ja porien, lainausta.

Metsiä hoidetaan ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteet edellä

1. Metsien hoidon tavoitteena on monimuotoisuuden ja hiilivarastojen suojelu, ulkoilu ja virkistys. Kunnan metsäomaisuuden euromääräisistä hakkuutuottovaatimuksista luovutaan. Metsien käytön ohjaus siirretään kunnassa ympäristötoimen vastuulle.
2. Kunta suojelee ja lisää hiilinieluja ja -varastoja turvemailla, metsissä ja maatalousmailla.
   – Hakkuumääriä vähennetään kunnan omistamissa metsissä.
   – Jos kunnassa on talousmetsiä, niissä siirrytään pääasiassa jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen, luovutaan maanmuokkauksista ja kiertoaikoja pidennetään. Metsäojia ei kunnosteta.
3. Metsissä säilytetään ja lisätään monimuotoisuudelle arvokkaita rakennepiirteitä.
   – Lehtipuun, lahopuun ja järeiden säästöpuiden määrää metsissä kasvatetaan suunnitelmallisesti. – Hakkuiden yhteydessä ei poisteta lehtipuustoa, joka ei kelpaa talouskäyttöön.
   – Kunta teettää omistamissaan metsissä perusteelliset lajisto- ja luontotyyppiselvitykset. Arvokkaimmat alueet, vähintään 30 % metsien pinta-alasta, siirretään kokonaan metsätalouskäytön ulkopuolelle reiluin suojavyöhykkein.
   – Vesistöille ja arvokkaille luontokohteille jätetään riittävät, kohteen ominaispiirteet turvaavat suojavyöhykkeet.
   – Luonnontilaltaan heikentyneitä metsiä ja soita ennallistetaan EU:n ennallistamisasetuksen ja YK:n Kunming-Montrealin monimuotoisuuskehyksen tavoitteiden mukaisesti ja kunta laatii tätä varten suunnitelman ja aikataulun.
   – Hakkuita tai metsänhoitotöitä ei tehdä lintujen pesimäaikaan.

Lisätietoja:

Ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen, p. 044 901 0461, antti.heikkinen@sll.fi

Ilmastoasiantuntija Hanna Aho, p. 040 628 9495, hanna.aho@sll.fi

Monimuotoisuusasiantuntija Liisa Toopakka, p. 040 504 2989, liisa.toopakka@sll.fi