Kuinka monta saimaannorppaa Saimaassa on?

Vaikka saimaannorppakanta on viime vuosina pikkuhiljaa kasvanut, on kasvu hyvin hidasta ja epävarmalla pohjalla. Huolta aiheuttaa myös se, että Savonlinnan pohjoispuolen vesillä norppakanta ei ole kasvanut kuuteen vuoteen. Syytä tähän ei tiedetä.

Huonot pesimätalvet yhdistettynä kuuttien kalanpyydyskuolemiin saattavat syöstä norppien määrän nopeaankin laskuun. Jos tällaisia vuosia tulee toistuvasti – niin kuin ilmastonmuutoksen edetessä todennäköisesti tapahtuu – voi tilanne olla kohtalokas norpan tulevaisuuden kannalta. Kannan kasvusta huolimatta norpan geneettinen monimuotoisuus koko ajan vähenee, ja se aiheuttaa epävarmuutta norpan mahdollisuudelle selviytyä muuttuvassa ympäristössä.

On selvää, että saimaannorppien määrää yksilötarkkuudella ei tiedä kukaan. Norppa viihtyy vedessä ja ui paikasta toiseen. Niiden kokonaismäärää ei voida arvioida havaintojen perusteella. Lukumäärä myös muuttuu jatkuvasti. Kaikki kuutit syntyvät helmi-maaliskuussa, mutta kuolleisuutta tapahtuu ympäri vuoden. Todellinen kuolleisuus on lähes kolme kertaa suurempaa kuin havaittu. Syntyvyyden ja kannan koon muutosten avulla arvioituna saimaannorppien kuolleisuudesta havaittiin jaksolla 2013–2022 noin 38 prosenttia.

Siksi on kehitetty menetelmä, jolla norppien määrä voidaan arvioida. Arvioajankohta on tammikuu, jolloin norppien määrä on pienimmillään. Tarkan lukumäärän sijaan oleellista on tietää, kasvaako vai pieneneekö kanta ja kuinka nopeasti. Siksi kannanarviointi tehdään joka vuosi samalla tavalla, ja kannan kokoa arvioidaan samassa ajankohdassa, jotta luvut ovat vertailukelpoisia. Kanta-arvio perustuu pääosin pesälaskentamenetelmään, mutta sitä täydennetään ja tarkennetaan muilla norpasta kerätyillä aineistoilla ja havainnoilla.

Pesien määrä ja sijainti

Saimaa on jaettu 13 osa-alueeseen, joilla norppien määrä arvioidaan. Alueiden rannat kierretään tarkkaan pesien romahdettua keväällä, löydetyt pesät lasketaan ja tutkitaan, ja tulokset kootaan yhteen. Näin saadaan tietoon saimaannorppien pesien kokonaismäärä ja pesien laatu. Tulos ei kuitenkaan suoraan kerro norppien määrää, sillä kaikki norpat eivät pesää tee, ja toiset norpat taas voivat tehdä useampia vaihtopesiä. Lisäksi yleensä ihan kaikkia pesiä ei löydetä, toki hyvissä olosuhteissa suurin osa.

Norpat ovat hyvin paikkauskollisia pesinnän suhteen. Aikaisempien vuosien pesien määrästä ja sijainnista saadaan osviittaa. Välillä joudutaan tekemään minimi- ja maksimiarvioita norppien lukumäärästä tietyllä alueella, jos pesiä on lähekkäin useita. Silloin ei ole ihan täyttä varmuutta, kuinka monta norppaa alueella on pesinyt. Jos pesälaskentaolosuhteet tuottavat puutteellisia tuloksia, käytetään hyväksi myös edellisvuosien tuloksia. Joskus tilanne on niin hankala tai useita epävarmoja pesälaskentavuosia on peräkkäin, että kannan muutoksesta ei voida sanoa mitään varmaa. Siltä vuodelta ei muutoksia ilmoiteta.

Syntyneet ja kuolleet norpat

Helmi-maaliskuun vaihteessa syntyvät kaikki saimaannorpan kuutit. Heti kuuttien syntymän jälkeen norppien määrä on hetkellisesti huomattavasti virallista kanta-arviota suurempi, mutta vuoden aikana norppia myös kuolee. Syntyneiden kuuttien määrä ja pesään kuolleiden kuuttien määrä tiedetään varsin hyvin pesälaskentamenetelmän ansiosta, mutta muista kuolleista saadaan tietoon vain noin kolmasosa.

Tänä vuonna poikaspesiä havaittiin 84 kappaletta, mutta hankalien pesälaskentaolosuhteiden takia kaikkia ei löydetty. Arvio kuuttien määrästä on 95 yksilöä, mikä on pienempi kuin edellisvuoden 100 yksilöä. Syy laskuun saattaa olla siinä, että huonon pesimätalven 2020 tavallista pienempi vieroitukseen asti selvinnyt kuuttimäärä on nyt tullut lisääntymisikään. Tällaisessa tapauksessa muutokset kannan koossa näkyvät muutaman vuoden viiveellä.

Syntyneiden kuuttien määrä kertoo myös synnyttäneiden emojen määrän. Koska kuuttien määrä on viime vuosina kasvanut (pois lukien tämä vuosi), kertoo se, että lisääntymisikäisten naaraiden määrä on kasvanut. Tämä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Esimerkiksi taas tänä vuonna (kuten vuonna 2020) kuutteja kyllä syntyi runsaasti, mutta pesäpoikaskuolleisuus on ollut suurta, joten vain pieni osa kuuteista selviytyy lisääntymisikään asti.

Pesapaikkasukellukset

Kun pesälaskennoissa löydetään pesän pohjalta kuutin karvaa – tai erityisesti jos ei löydetä, mutta muusta syystä epäillään pesää poikaspesäksi – pesäpaikkasukelluksilla saadaan asiaan yleensä varmuus. Pesän kohdalta järven pohjasta löytynyt istukka tai surullisimmissa tapauksissa kuollut kuutti varmistaa paikan poikaspesäpaikaksi. Talteen otettavasta istukasta saadaan myös näytteitä ja aineistoa norppatutkimusta varten. Vuodesta 2011 asti tehtyjen pesäpaikkasukellusten ansiosta on saatu entistä tarkempaa tietoa syntyneistä ja pesään kuolleista kuuteista. Tämä tuo lisätarkennusta kuuttien määrään ja kanta-arvioon.

PhotoID-menetelmä

Uusimpana menetelmänä tarkentaa norppien määrää on käyttöön otettu nk. PhotoID-menetelmä. Keväällä kivillä makaavat norpat ja niiden kiehkurakuviot kuvataan mahdollisimman systemaattisesti. Norppayksilöt saavat omat koodit, ja niiden kuvat ja sijaintitiedot sekä muut mahdolliset tiedot kerätään talteen norppagalleriaan. Kuvien avulla voidaan arvioida norppien määrää eri alueilla, mutta kuvat tuovat myös uutta yksilöllistä tietoa mm. norpan liikkumisesta ja sosiaalisesta käyttäytymisestä.

Tämä menetelmä täydentää kanta-arviota erityisesti niinä vuosina, kun pesälaskentamenetelmä jää puutteelliseksi liian nopean kevään tulon tai muuten huonojen laskentaolosuhteiden takia. Jatkossa PhotoID-menetelmän merkitys tulee kasvamaan, kun kuvien käsittelymenetelmä automatisoituu ja kehittyy toivon mukaan nopeammaksi. Menetelmän kehittäminen on tärkeää, sillä ilmastonmuutoksen edetessä pesälaskentaa ei välttämättä saada joka vuosi kunnolla tehtyä liian aikaisen ja nopeasti etenevän kevään takia. Jo nyt tiedetään, että PhotoID-menetelmällä saadaan samansuuntainen kannan koon arviointi kuin pesälaskentamenetelmällä.

Jäällä makoilevat norpat

Merellä hylkeiden kanta-arvioita tehdään lentolaskennoilla, mutta tällainen menetelmä on todettu toimimattomaksi Saimaalla. Sen sijaan pesälaskentojen yhteydessä tai yleisöhavaintoina saatuja tietoja jäällä makaavista norpista voidaan käyttää hyväksi kannanarviointia tehtäessä. Jäällä makoilevat norpat ja kuutit saattavat tarkentaa pesälaskentoja paikoilla, joilla pesähavaintoja ei ehkä ole tehty tai ne ovat epävarmoja. Jäällä makaava norppa antaa usein vinkkiä myös siitä, että norppakanta saattaa olla palaamassa alueelle, josta se on aiemmin hävinnyt. Levinneisyyden reuna-alueilla pesälaskennat eivät ole välttämättä niin kattavia kuin tunnetuilla levinneisyysalueilla.

******

Viimeisen viiden vuoden aikana saimaannorppakannan kasvu on ollut 2.7–4.2 prosenttia vuodessa. Erittäin optimaalisissa olosuhteissa saimaannorppakannan kasvu voisi ehkä olla jopa lähes 10 prosenttia vuodessa. Realistista olisi saavuttaa 5–6 prosentin kannankasvu, mikäli pesintä onnistuisi kohtuullisesti ja norppien kalanpyydyskuolleisuus saataisiin lähelle nollaa.

Ilmastonmuutokseen on mahdotonta vaikuttaa nopealla aikataululla, mutta kuuttien selviytymistä vieroituksen yli voidaan helpottaa turvaamalla rauhalliset pesimäalueet ja vakaa vedenpinnan taso jääpeitteen aikana sekä sekä tekemällä apukinoksia ja keinopesiä. Kalanpyydyskuolleisuuden vähentäminen on puhtaasti sekä yksittäisten ihmisten että poliittisten päätösten varassa. Mahdollinen uhka piilee geneettisen monimuotoisuuden vähenemisessä ja sukusiittoisuuden aiheuttamissa ongelmissa. Tämän uhan selättämisessä ainoa keino on saada kanta kasvamaan mahdollisimman nopeasti mahdollisimman vahvaksi. Suojelutyötä siis tarvitaan edelleen.

Metsähallituksen tiedote vuoden 2024 saimaannorppakannasta

Metsähallituksen ylläpitämä Norppatilanne-palvelu

Suomen luonnonsuojeluliitto osallistuu pesälaskentoihin ja PhotoID-menetelmään osana Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hanketta, joka on Euroopan unionin osarahoittama. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat kuitenkin vain tekijöiden omia eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai CINEAn näkemyksiä. Euroopan unionia tai myöntävää viranomaista ei voida pitää niistä vastuussa.

Lisätietoja