Ahvenkosken voimalaitoksen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen

Etelä-Suomen aluehallintovirastolle

Asia: Ahvenkosken voimalaitoksen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen, Pyhtää. Dnro ESAVI/4070/2023.

Suomen luonnonsuojeluliiton mielipide Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Rannikon kalatalouspalvelut -yksikön hakemukseen Kymijoen läntisessä päähaarassa sijaitsevan Ahvenkosken voimalaitoksen kalatalousvelvoitteiden muuttamisesta olosuhteiden olennaisen muuttumisen perusteella.

Vesialueiden hyvän ekologisen tilan tavoittelu on Suomea velvoittava tavoite lainsäädäntöpohjaisesti. Ekologisen hyvän tilan vaatimia toimenpiteitä kirjataan lakisääteisesti laadittaviin vesienhoitosuunnitelmiin ja mikäli olosuhteiden, kuten uuden tiedon ja tutkimuksen tai ympäristöolosuhteiden olennaisten muutosten johdosta voidaan todeta esimerkiksi voimalaitosten vanhojen vesitalouslupien ja kalatalousvelvoitteiden epätarkoituksenmukaisuus ja toimimattomuus, on asiassa vastuullisen kalatalousviranomaisen tehtävä laittaa tarvittavat muutokset vireille.

Näin päästään kohti tavoitetta, vesien hyvää ekologista tilaa kestävästi ja oikeudenmukaisesti, myös kustannusten osalta. Tätä toimintaperiaatetta Suomen luonnonsuojeluliitto kannattaa.

Kuten kalaviranomaisen hakemuksessa todetaan, Euroopan unionin vesidirektiivin 4 art.(2000/60/EY) ja laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) velvoittavat, että jäsenvaltioiden tulee saada pintavesimuodostumat hyvään ekologiseen tilaan sekä keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vesistöt hyvään ekologiseen potentiaaliin (hyvä saavutettavissa oleva ekologinen tila).

EU-komissio on 26.2.2019 antanut jäsenmailleen palautetta vesipuitedirektiivin (VPD) täytäntöönpanon edistymisestä sekä antanut suosituksia kuinka vesienhoito- ja tulvariskien hallinnan suunnitelmia tulisi kehittää. Palautteessaan EU-komissio huomautti Suomea nimenomaan vesilupien kalatalousvelvoitteisiin liittyen:

”Finland should continue the work on defining ecological flow, and make sure that this is implemented in all RBDs. The revision of all existing hydropower permits should be done to ensure the achievement of WFD objectives, in particular in relation to ecological flow, fish passes and other mitigation measures.”

Eli ekologiset virtaamat tulee määritellä vesienhoitosuunnitelmissa ja kaikki vesivoimaluvat on uudistettava vesipuitedirektiivin (VPD) tavoitteiden mukaisiksi, erityisesti ekologisen virtaaman, kalateiden ja muiden haittojen lieventämistoimenpiteiden osalta.

Suomen luonnonsuojeluliitto kannattaa Ahvenkosken voimalaitoksen kalatalousvelvoitteen muuttamista siten, että uusi kalatalousvelvoite turvaa joen ekologisen jatkumon avautumisen ja eri vesieliöiden vapaan liikkuvuuden joessa, mukaan lukien muutkin kalalajit kuin lohi, taimen ja vaellussiika. Erityisesti kalatalousvelvoitetta muutettaessa tulee huomioida myös äärimmäisen uhanalainen ankerias, erittäin uhanalainen Kymijoen vaellussiika sekä nahkiainen.

Luonnonsuojeluliitto pitää parhaana tavoiteltavana toteutusvaihtoehtona ns. luonnonmukaisen ohitusuoman rakentamista sekä korostaa riittävän ja jatkuvan ekologisen ympäristövirtaaman vaatimuksen lisäämistä kalatalousvelvoitteeseen, jotta voimalaitospadon alapuolinen koskiosuus (vanha uoma) tulee pysyvästi vesitetyksi.

Ekologisen ympäristövirtaaman määrittämisen tarkoituksena on asettaa virtaamalle sellaiset turvarajat, jotka mahdollistavat ekosysteemien ja eliöiden pysyvyyden. Määrittely tulisi tehdä kuivauomille, ohitusuomille ja vesistön pääuomalle sekä vesistön kaikille osille, joihin vesivoimaan liittyvällä säännöstelyllä on vaikutuksia.

Lisäksi velvoitteen haltijalle tulee määritellä tavoitetasot vaelluskalakantojen (huomioiden eri kalalajit) elpymisen suhteen (kutukanta, poikastuotantotavoitteet) sekä määritellä osana kalataloustarkkailua valitun kalatie/ohitusuomaratkaisun toimivuuden seurannasta, jotka tulee kytkeä tavoiteltuun nousukalojen ja alasvaeltavien smolttien määrään.

Kalatalousvelvoitteen haltijalle määrätty kalatalousmaksun varat tulee käyttää voimalaitosrakentamisesta johtuvien hydro-morfologisten muutosten ennallistamiseen ja virtavesiluonnon elinympäristöjen kunnostamiseen vaelluskalojen luontaista lisääntymistä edistäen.

Velvoitteen haltijalle tulee myös määrätä selvitysvelvollisuus kalatalousvelvoitteiden ajantasaisuuden varmistamiseksi määräajoin.
Vesitalouslupaan asetettujen velvoitteiden ajanmukaisuus on vesilain ja muun lainsäädännön kannalta tavoiteltava tila. Siksi kalatalousvelvoitteeseen tulee sisällyttää määräajoin tehtävä selvitys siitä, missä määrin velvoitteet vastaavat lainsäädännön vaatimuksia tai uusinta tutkimustietoa kalavarojen kehittämisestä. Sopiva tarkasteluväli on vesienhoitokauden kesto, eli kuusi vuotta. Selvityksen kustannukset voidaan sisällyttää kalatalousmaksuun ja ELYn tulee toimia asiassa selvityksen tilaajana.

Tällainen selvitys ei poistaisi kalatalousviranomaiselta velvoitteen muuttamista koskevia velvollisuuksia tai oikeuksia. Sen tarkoitus on edistää yleistä etua, sillä on
epätarkoituksenmukaista, että näin merkittävissä kysymyksissä (niin yhteiskunnan kuin luonnon kannalta), asioiden saattaminen lainmukaiseen tilaan riippuu yksittäisten virkamiesten aloitteellisuudesta ja viranomaisen resursseista. Edellisen lisäksi, määräajoin tehtävät selvitykset tuovat ennakoitavuutta ja tasapuolisuutta myös toiminnanharjoittajille. Tällaisen toimintatavan myötä, kenellekään ei muodostuisi perusteetonta kilpailuetua sen vuoksi, että viranomaisen resurssit eivät ole riittäneet kaikkien toimijoiden velvoitteiden arviointiin ja ajantasaistamiseen.

Luonnonsuojeluliitto vahvasti tukee ja kannustaa rakennettujen virtavesien ekologista tilaa eteenpäin vievien toimenpiteiden toteuttamista ja vesivoimaa koskevan ekologisen murroksen mahdollistamista kalatalousvelvoitteiden muuttamisen avulla.

Lisätietoja

Hanna Halmeenpää, liittohallituksen puheenjohtaja, p. 050 564 4122, hanna.halmeenpaa@sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Hanna Halmeenpää
puheenjohtaja

Tapani Veistola
toiminnanjohtaja