Aluehallinnon kehitystarpeita

Lausunto –

Luonnonsuojeluliitto korosti SDP:n kuulemisessa aluehallinnon yleisen edun valvonnan ja riittävien voimavarojen turvaamisen tärkeyttä. 
Lähimetsä.
kuva: Paul Stevens

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi. Tässä lausunnossa keskitytään ennen muuta luvituksen ympäristöasioihin.

Ympäristöhallinnon uusi jako

Luonnonsuojeluliitto pitää tärkeänä, että valtion aluehallinnon uudistuksessa tavoitteiden joukossa on yleisen edun valvonta sekä keskeisten ympäristötavoitteiden, kuten luontokadon ja ilmastokriisin pysäyttäminen ja vesien hyvän tilan saavuttaminen.

Uudistuksessa on hyvää, että luvittajat ja valvojat saadaan yhteen. Yhdessä ns. yhden luukun menettelyn kanssa se voi parantaa ympäristöasioiden kokonaisvaltaista huomioon ottamista. Samalla eri ympäristöasioiden erikoisasiantuntijat saadaan valtakunnalliseen käyttöön. Luvat olisivat yhtä aikaa samalla viivalla rinnakkain eikä jonossa peräkkäin. Se nopeuttaa käsittelyä. Samalla tärkeät asiat voidaan ottaa huomioon lupaehdoissa eikä jouduttaisi viimeisten lupien kanssa enää poikkeuslupaharkintoihin.

Näiden hyötyjen saamista vaarantaisi kuitenkin, jos yhden luukun menettelystä tulisi vapaaehtoista. (Nyt voimassa olevassa yhden luukun laissa vapaaehtoisuus on johtanut siihen, että sitä on käytetty vain kerran.)

Tavoitteiden edistämiseksi tarpeellista olisi yhdistää uuteen lupa- ja valvontavirastoon myös Tukesin ympäristötehtävät. Johdonmukaista olisi, että Tukesin hallinnoimat lupa- ja valvonta-asiat olisivat samassa virastossa kuin muutkin ympäristöllisiin asioihi liittyvät luvat ja niiden valvonta. Näin kaivoshankkeiden kaikki lupa-asiat Säteilyturvakeskusta lukuun ottamatta olisivat yhtenäisesti kaikki Lupa- ja valvontavirastossa.
Lisäksi parasta olisi, että eläinten hyvinvointia ja eläinkokeita koskevat tehtävät sijoitettaisiin Ruokaviraston sijaan lupa- ja valvontavirastoon. Tämä olisi loogista, sillä kyseisiä tehtäviä hoitavat nykyisessä hallintomallissa aluehallintovirastot.

Aluehallintouudistuksen heikkous on, että luonnonsuojelun asiantuntijat hajaantuvat kahteen eri virastoon. Monessa ELYssä tarpeisiin nähden riittämättömästi resursoitu luonnonsuojelun asiantuntijahenkilöstö on jakanut tehtäviä keskenään. Nyt tämä pienikin kriittinen massa hajoaa LVV:n ja elinvoimakeskusten kesken. Tämä voi olla ongelmallista erityisesti paikallisen ja alueellisen ekologian tuntemuksen ja luontoarvojen arvioinnin kannalta. Tästä syystä on erityisen tärkeää seurata uudistuksen vaikutuksia luonnonsuojeluun.

Yleisen edun yksikkö

On tärkeää, että LVV:ssä on yleisen edun valvontayksikkö. Sen kuulemista selkeyttäisi selvä lausuntomenettely (vertaa YSL 42 §, s. 498 “tulla kuulluksi”).

Lisäksi sen valitusoikeuden kynnys on nyt erittäin korkea: VL 15.2 § “Muutosta Lupa- ja valvontaviraston päätökseen saa hakea myös viraston yleisen edun valvontayksikkö, jos se on tarpeen ympäristönsuojelun, luonnonsuojelun tai muun näihin rinnastettavan painavan yleisen edun turvaamiseksi, lain soveltamiseen liittyvien merkittävien oikeuskysymysten selventämiseksi tai lain soveltamiskäytännön yhtenäisyyden varmistamiseksi.” (Sama YSL 191 §:ssä). Valitusrajaa tulisi laskea poistamalla sanat “painavan” ja “merkittävien”.

Voimavararat

Voimavaroista ei ole paljoa tietoja HE:ssä eikä hiljattain julkistetuissa VM:n kehyksissä. Vaikka voimavaroista ei säädetä tällä lailla, Luonnonsuojeluliitto pitää kuitenkin tärkeänä, että lupa- ja valvontaviranomaisen henkilöresurssit eivät uudistuksen myötä ainakaan heikkene. Kun lupa- ja valvontatehtäviä halutaan nopeuttaa ja sujuvoittaa, edellyttää se henkilöresurssin lisäämistä lupaviranomaisessa.

Selvitettäessä syitä yli vuoden kestävien ympäristölupaprosessien kestolle, havaittiin merkittävimmäksi lupaviranomaisesta johtuvaksi syyksi esittelijän liian suuri työkuorma eli suuri lupakäsittelyjen määrä viranhaltijaa kohden. Merkittävimmäksi luvan hakijasta johtuvaksi syyksi lupakäsittelyn pitkälle kestolle todettiin lupahakemuksen sisältämien tietojen puutteellisuus ja joissakin tapauksissa myös niiden ristiriitaisuus (Ympäristöministeriön julkaisuja 2021:35).

Henkilöresurssointia tulee lakiuudistuksen yhteydessä korostaa myös siksi, että onnistunut organisaatiomuutos vaatii aina erityisiä voimavaroja. Uusien virastojen sekä niiden järjestelmien ja toiminnan käynnistäminen on iso työ. Se vaatii myös käyttövaroja mm. yhtenäisten järjestelmien ja menettelyjen kehittämiseen.
Lisätiedot

•   toiminnanjohtaja Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi
•   puheenjohtaja Hanna Halmeenpää, p. 050 5644 122, hanna.halmeenpaa@sll.fi

Ajankohtaista