Lahjoita

Alustavia kommentteja bio­di­ver­si­teet­tioh­jel­man arviojien suosituksista

Lausunnot

–

Suomen biodiversiteettistrategia ja toimintaohjelma on arvioitu ja hyväksi todettu. Luonnonsuojeluliitto tuki arviojien suosituksia ja esitti lisää tehostuksia.

8.5.2020


Suomen kansallista biodiversiteettistrategiaa ja toimintaohjelmaa 2012‒2020 arvioivan VN TEAS-hankkeen projektiryhmälle

Viitaten Biodiversiteettiryhmälle järjestettyyn keskustelutilaisuuteen

Alustavia kommentteja biodiversiteettiohjelman arviojien suosituksista

Yleisesti ottaen SYKEn ja LUKEn tekemä vaikuttavuusanalyyysi on suuri edistysaskel. Arviointiryhmän suositukset ovat pääsääntöisesti oikeansuuntaisia ja kannatettavia.

Ohessa lähinnä alustavia täydentäviä kommentteja eri toimenpiteisiin.

1 Haitallisten tukien uudelleensuuntaus ympäristörahoitukseksi toisi tuplahyödyn.

2 Maatalouden tukien lisäksi kannattaa mainita kaikille pakollinen ympäristöasioiden lähtötaso (ns. ehdollisuus) ja myös suorien tukien (ns. 1-pilari) mukaan saaminen ympäristörahoitukseen ns. ekojärjestelmällä tai muuten.

3 Euroopan meri- ja kalatalousrahasto kannattaa mainita.

8 Kaavoituksessa on tärkeää myös riittävät selvitykset ja riittävän tehokkaat sekä oikeusvaikutteiset kaavamerkinnät ja -määräykset. Ylempien kaavojen ohjausvaikutukset alempiin tulee varmistaa.

9 Merialuesuunnittelu on jäänyt kovin tehottomaksi MRL:n kyseisten pykälien heikkouden takia. Kuntien ja maakuntien oikeusvaikutteinen kaavoitus merialueellakin on siksi tärkeää. Kannattaa mainita rinnalla Suomen merenhoitosuunnitelma (joka toteuttaa meristrategiapuitedirektiiviä).

10 Vesienhoitosuunnitelmien mahdollisuudet ovat suuret. Riittävillä maa- ja metsätalouden suojavyöhykkeillä ja kosteikoilla edistetään myös biodiversiteettiä, samoin virtavesikunnostuksilla.

13 Yrityksissä voi mainita Marinin hallituksen uuden valtion omistajaohjauslinjauksen, jossa on myös biodiversiteetti mukana.

16 Ekosysteemilähestymistavan jalkauttaminen elinkeinoihin kautta linjan olisi tärkeää.

18 Lähiluontokohteiden merkitys korona-aikana kannattaa mainita, koska se on lisännyt kuntametsien merkitystä ulkoilukohteina.

19 Kasvuturpeelle etsitään kestäviä vaihtoehtoja ja sammalen tuotanto tehdään luvanvaraiseksi. Turvepeltoja poistetaan käytöstä siirtämällä niitä mm. kosteikkoviljelyyn.

23 Vapaat rannat ovat tärkeitä lähimetsien lisäksi. Varmistetaan kestävän ulkoilun ja jokamiehenoikeuden neuvontapalvelut.

35 Lisää esityksiä on järjestöjen Kestävän maatalouden tiekatta -hankkeessa. jonka raportti julkaistiin joulukuussa. Myös Future Nordic Diets -selvityksen suuntaviivat kannattaa huomioida: Pohjola voisi elättää nykyistä suuremman väestön, jos tuotantoa suunnattaisiin lihasta kasveihin.

36 Vieraslajeja ei enää saa istuttaa ja kalanviljely tulee suunata sisävesille tai suljetun kierron laitoksiin. Kalastuksen sivusaaliskuolleisuus (hylkeet, linnut) pitää ratkaista.

37 Porotaloudesta on tuore MMM:n työryhmämietintö, jonka toimenpiteet kannattaa toteuttaa.

38 Ajatus siitä, että kaikkien vesivoimaloiden ei tarvitsisi tehdä kalan kulkua helpottavia ratkaisuja, on syvällisesti väärä. Sitä vastoin on päivitettävä vanhat vesitalousluvat kalan kulun ja ekologisen virtaaman varmistamiseksi (esim. luonnolliset ohitusuomat). Turvataan pohjavesialueet rakentamiselta.

39 Tärkeää on myös varautua siihen, että maamme joutuu pitämään yllä pian myös yhä suuremman määrän kontinentaalista lajistoa. Vahvistetaan suojelualueverkostoa Etelä-Suomessa vastaanottamaan sitä.

47 Pitää kehittää kohtuutaloutta sekä korvata määrää laadulla ja kestävyydellä. Ajatus siitä, että voisi olla vielä tehokkaammin käytettyjä metsiä, on syvällisesti väärä. Pelloille ei Etelä-Suomessa enää saisi rakentaa, koska niitä tullaan tarvitsemaan.

48 Vähennetään esimerkiksi suomalaisen maataloustuotannon riippuvuutta ulkomaisista polttoaineista ja lannoitteista.

51 Keskeinen ympäristöongelmien syy on ekosysteemipalveluiden oikean hinnan puuttuminen (mukaan lukien ulkoisvaikutukset). Sitä pitää kehittää myös esim. maankäyttömaksulla (jota on selvitetty lähinnä MRL:n scopessa rakentamisessa tapahtuvan metsäkadon estämiseen, mikä on riittämätöntä).

62 Vahvistetaan kansalaisjärjestöjen lähialueyhteistyötä, kun valtioiden suhteet vaihtelevat.

Mitä voisi lisätä?

Tulevan biodiversiteettiohjelman kausi tulee olemaan myös koronanjälkeisen ekologisen jälleenrakennuksen ohjelma. Tulee varmistaa, että elvytys on vihreää eikä lisää haitallisia tukia.

Ympäristöhallinnon tehostaminen yhteen saattamisella (LUOVA).

Alueelliset biodiversiteettiohjelmat ovat tarpeen toimien jalkauttamisessa. Kuntien merkitys kasvaa.

Järjestöillä voisi lisäksi olla ohjelmaa tukeva oma toimenpidepaketti. Tämän ”vipuvarren” aktivoimiseksi kannattaisi pohtia myös omaa järjestöjen kannustepakettia.

Lisätietoja: erityisasiantuntija Tapani Veistola, puh. 0400 615 530, tapani.veistola a sll.fi

Yhteistyöterveisin

Biodiversiteettiryhmän varajäsenenä toimeksi saaneena

Tapani Veistola

erityisasiantuntija

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Tapani Veistola

Ajankohtaista

Lisää artikkeleita