Ke­mi­kaa­li­kuor­mi­tuk­sen vähentäminen tulevaisuuden tärkeimpiä tavoitteita

On olemassa selkeää näyttöä muovien aiheuttamista haitoista. Muovinvalmistuksessa käytetyt ihmisen hedelmällisyyttä heikentävät kemikaalit kuten ftalaatit ja bisfenoli a (BPA) päätyvät kulutustuotteiden kautta ihmisen verenkiertoon, ja vesistöissä ne vahingoittavat ekosysteemiä. Tällä hetkellä on käynnissä Itämeren kaupunkien jätevesien tutkimushanke NonHazCity. Sen puitteissa otettiin viime vuonna näytteitä myös Suomessa Turun jätevesistä, osallistuin hankeseminaariin viime marraskuussa. Kaikkien kaupunkien näytteistä löytyi mm. ftalaatteja, bisfenoli- a:ta ja perfluorattuja yhdisteitä. Turun jätevedet eivät muodostaneet poikkeusta.

Nämä kemikaalit ovat vain jäävuoren huippu, ja muovin kierrätyksen tehostaminen lainsäädännön keinoin ratkaiseekin ainoastaan pienen osan ongelmaa. Muovinvalmistusprosessiin olisi kiinnitettävä nykyistä huomattavan paljon enemmän huomiota. Kierrätetyssä muovissa esiintyvien kemikaalien turvallisuus on seikka, johon Euroopan unionilla on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa lainsäädännön kautta. Olin mukana Suomen Luonnonsuojeluliiton työryhmässä, kirjoitimme Euroopan komissiolle kattavien lainsäädännöllisten toimien kiireellisyydestä paitsi muovinkierrätyksen tehostamisen, myös muovinvalmistusprosessin osalta.

Turun rakennus- ja lupalautakunnalle pidettiin keväällä katselmus Kakolan jätevedenpuhdistamolla. Mikromuovien ja kemikaalien päätyminen ekosysteemiin ja lopulta tietenkin ravintoketjun huipulle ihmiseen on vakava ongelma. Jätevedenpuhdistamo ei tavoita näitä vaarallisia yhdisteitä. Ottaen huomioon, että se käsittelee yli 300 000 hengen jätevedet, puhdistustehoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Maaliskuussa jättämässäni lautakunta-aloitteessa todetaan, että ennenkuin kun puhdistamon laajennustöihin ryhdytään, selvitettäisiin miten puhdistusjärjestelmän kapasiteetti saadaan kattamaan paitsi talvisateiden seurauksena yhä lisääntyvä ravinnekuormitus, myös mikromuovit ja kemikaalit.

Turussa ympäristölupien myöntäminen ulkoistettiin vuodenvaihteessa viranhaltijoille rakennus- ja lupalautakunnassa. EU: n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus CETA hyväksyttiin Suomen osalta toukokuussa. Kun se astuu voimaan, virkamiehet ovat luonnollisesti sidottuja voimassaoleviin normeihin. Ylikansallinen sijoittaja voi CETA:n sijoittajansuojaan vedoten haastaa valtion korvaamaan summan, jonka edestä valtio sijoittajan mukaan säätelyllään ja normistollaan heikentää odotettavissa olevien sijoitustuottojen toteutumista. Ympäristönormit muodostavat tässä yhteydessä esteen tuottojen toteutumiselle, ja ympäristö häviää. Tästä syystä olisi ollut erittäin tärkeää, että luottamushenkilöillä olisi säilynyt aito mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin, kuten esitin. Turussa ratkaisu on jo nyt vaikuttanut poikkeamiseen ympäristösuojelumääräyksistä esim. koskien jätevesien johtamisen vähimmäissuojaetäisyyttä. Tulevaisuudessa ympäristönormien merkitys tulee vain kasvamaan koko Suomen tasolla, myös kemikaalikuormituksen osalta.

Eva-Liisa Raekallio

Kemikaalineuvottelukunnan varajäsen
Suomen Luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piirihallituksen jäsen
Turun kaupungin rakennus- ja lupalautakunnan jäsen (vas.)