Edellisvuotta selvästi vähemmän kuutteja polskii nyt Saimaassa

Loppukeväisin vapaaehtoiset eri puolilla Saimaata etsivät merkkejä norppien pesinnästä ja laskevat norpanpesiä. Myös Suomen luonnonsuojeluliitto osallistuu vuosittain pesälaskentoihin vastuualueillaan. Touko–kesäkuun vaihteessa vapaaehtoiset pesälaskijat olivat raportoineet laskemansa norpanpesät kannanseurannasta vastaavalle Metsähallitukselle, sukeltajat olivat tehneet tarkistussukelluksia pesäpaikoille, ja Metsähallituksen norppatyöntekijät olivat koonneet tiedot yhteen.

Toukokuun lopussa oli aika kokoontua Metsähallituksen järjestämään pesälaskijoiden yhteiseen tilaisuuteen. Savonlinnassa järjestetyssä tilaisuudessa kuultiin tuloksia ja tarkennettiin tarvittaessa vielä muutamia yksityiskohtia. Samana päivänä Metsähallitus julkisti kuuttituloksen myös suurelle yleisölle.

Ikäviä uutisia

Viimevuotisen ennätystalven jäljiltä (100 havaittua kuuttia) odotukset olivat varsin korkealla. Ennakkotietona tosin oli, että yhtä hyvä tulos ei ole odotettavissa. Siitä huolimatta 83 löytynyttä kuuttia, joista peräti 18 kuolleena, oli surullinen uutinen. Pesälaskentaolosuhteet huhtikuun alussa olivat hankalat, ja se oli yksi syy siihen, että kaikkia kuutteja ei ollut yksinkertaisesti havaittu. On mahdollista, että havaintoja (varsinkin kuolleita) voi tulla vielä pitkin kesää. Siksi Metsähallitus tekee kuuttien määrästä lopullisen arvion vasta syksyllä.

Tosiasia kuitenkin on jo nyt korkea pesäpoikaskuolleisuus. Se kertoo hankalista pesimäaikaisista olosuhteista. Lauhat jaksot ja Saimaan vedenpinnan voimakas lasku pesimäaikaan romahduttivat pesiä. Osan pesäpoikaskuolleisuudesta selittää jokin luonnollinen tekijä, kuten sairaus. Normaalina pesäpoikaskuolleisuutena voidaan pitää alle kymmentä prosenttia havaituista kuuteista, mutta tämän vuoden luku, 20 prosenttia, oli niin suuri, että ulkoisilla tekijöillä oli osuutensa.

Surullisena asiana voidaan pitää myös sitä, että pohjoiselta Saimaalta ei löydetty ensimmäistäkään poikaspesää. Harvassa ne ovat olleet aiempinakin vuosina, mutta nyt konkretisoitui se sattumatekijä, minkä alhainen yksilömäärä voi aiheuttaa: yksikään muutamasta emosta ei tänä vuonna synnyttänyt, tai pahimmillaan joku lisääntymiskykyinen naaras on voitu menettää kokonaan.

Hyviä uutisia

Lohduttaviakin uutisia saatiin. Jälleen kerran voitiin todeta, että apukinokset ja keinopesät auttoivat norppaa selviytymään talven yli. Apukinoksia kolattiin alkuvuodesta lähes 270 kappaletta, vaikka lumitilanne näytti silloin hyvältä. Lähes puolet apukinoksista oli norpan käytössä, vaikka se suosii luonnonkinoksia. Kuuteista noin 40 prosenttia syntyi apukinoksiin. Norpalle kelpaavat myös keinopesät, joita oli kaiken kaikkiaan reilu 30 kappaletta enimmäkseen keskisellä Saimaalla. Talven vesisateet ja lauhat jaksot sulattivat paikoin luonnonkinokset tyystin, joten voidaan sanoa, että ihmisen tarjoama apu pelasti varmasti useita kuutteja.

Voimme iloita myös siitä, että muutama kuutti näki päivänvalon aivan uusilla alueilla, joissa ei ole vuosiin havaittu poikaspesiä. Huomionarvoisin näistä lienee Louhivesi Mikkelin suunnalla. Makuupesiä alueella on havaittu useiden vuosien ajan, mutta nyt vihdoin alueelle oli päätynyt myös synnyttävä naaras. Vastaavia tapauksia todettiin myös muutamalla muulla norpan levinneisyyden reuna-alueella.

Kääntöpuolena toki on, että näillä alueilla ei ole norpille kalastusrajoitusasetuksen eikä -sopimusten tarjoamaa turvaa. Kalastusrajoituksia asetetaan ennakkoon tunnettujen pesäpaikkojen lähettyville. Ilman näitä rajoituksia kuuteilla on suuri vaara joutua kalastajan verkkoon tai löysänieluiseen katiskaan. Onneksi kuitenkin osakaskunnat ovat nykyään pääsääntöisesti suopeita uusia tilanteita kohtaan, ja ELY-keskus on saanut tehtyä näiden kanssa vapaaehtoisuuteen pohjautuvia sopimuksia rajoittaa norpalle vaarallisia kalanpyydyksiä.

Kuuttien kesä

Kesäkuun loppuun saakka kuuteilla on ollut suhteellisen turvatut uimavedet. Nuoret hylkeet toki ovat saattaneet uida myös kalastusrajoitusten ulkopuolelle, mutta havaintoja kalanpyydyksiin kuolleista kuuteista ei ole vielä tullut tietoon. Toisin voi olla nyt heinäkuun alusta eteenpäin. Keväiset verkkokalastusrajoitukset ovat loppuneet, ja kuolinilmoituksia kuuteista saadaan yleensä eniten juuri heinäkuussa.

Siksi nyt on aika vedota ihan jokaiseen Saimaalla kalastavaan: luovu kalaverkoista ja kalasta vain norppaturvallisilla pyydyksillä. Ei-kalastavien kuluttajien toivomme vaativan kalatiskillä ja ravintoloissa norppaturvallisesti pyydettyä kalaa. Näin turvaamme kuuttien uimareissut myös heinäkuusta eteenpäin.

Olethan huomannut myös kyselymme norppaturvallisesta kalasta? Kartoitamme kyselyllä kuluttajien, kalastajien sekä kalaketjun mielipiteitä norppaturvallisesta kalastuksesta sekä mielenkiintoa norppaturvallisesti pyydetyn kalan merkkiin. Vastaamalla lyhyeen kyselyyn voit halutessasi osallistua myös kiikareiden arvontaan. Pääset kyselyyn tästä.

Suomen luonnonsuojeluliitto osallistuu saimaannorppien pesinnän turvaamiseen ja pesälaskentoihin osana Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hanketta, joka on Euroopan unionin osarahoittama. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat kuitenkin vain tekijöiden omia eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai CINEAn näkemyksiä. Euroopan unionia tai myöntävää viranomaista ei voida pitää niistä vastuussa.

Lisätietoja

Saimaannorppa-koordinaattori
Kaarina Tiainen

• +358 50 530 3270
• kaarina.tiainen(a)sll.fi
• Tutustu saimaannorpan suojeluun