Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi
–
Suomessa on tehty lisää haitallisten vieraslajien kansallisia hallintasuunnitelmia. Luonnonsuojeluliitto kannatti esityksiä, mutta vaati lisää voimavaroja vieraslajien hallintoon ja viestintään. 5.4.2019 Asia: 247/04.04.08.00/2019 Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi Yleistä suunnitelmaehdotuksesta Luonnonsuojeluliitto kiittää…
Suomessa on tehty lisää haitallisten vieraslajien kansallisia hallintasuunnitelmia. Luonnonsuojeluliitto kannatti esityksiä, mutta vaati lisää voimavaroja vieraslajien hallintoon ja viestintään.
5.4.2019
Asia: 247/04.04.08.00/2019
Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi
Yleistä suunnitelmaehdotuksesta
Luonnonsuojeluliitto kiittää mahdollisuudesta lausua hallintasuunnitelman täydennyksestä. SLL pitää suunnitelmaa hyvänä ja kannatettavana. Keskeisimmät vastuutahot on lueteltu, ja vastuutahojen tarkempi roolitus tarkentunee konkreettisia toimenpideohjelmia laadittaessa.
Nyt esitetyn ja aikaisempien havi-suunnitelmien toimeenpano ja käytössä olevien vähäisten resurssien tehokas koordinointi edellyttää mielestämme lisäresursointia joko kansallisen vieraslajityön koordinoinnista vastaavan kokopäiväisen henkilön tai jopa alueellisten vieraslajikoordinaattoreiden verkoston palkkaamista. Vieraslajeihin liittyvän viestinnän riittävä resursointi ja koordinointi on myös olennaisen tärkeää suomalaisten vieraslajitietoisuuden kasvattamiseksi. Tietysti käytännön vieraslajityö ja sen jatkuvuus (kartoitus, torjuntatoimenpiteet jne) vaativat riittävää alueellista resursointia.
Kommentit ehdotetuista toimenpiteistä ja niiden toteuttajista
Jättipalsami ja kaukasianjättiputki: Näiden lajien torjuntatoimenpiteitä suunnitellessa on tärkeää ottaa huomioon vesistöjen varrella sijaitsevien kasvustojen ja niiden kautta helposti leviävien lajien erityisvaatimukset. Varsinkin virtavesien varrella olevia ensimmäiseksi havaittuja kasvustoja ei kannata lähteä torjumaan pitkäaikaisten tulosten varmistamiseksi ennen kuin vesistön yläjuoksulla olevat uomat ja sivu-uomat on kartoitettu. Kuten suunnitelmassakin on todettu, kasvustojen torjunta tulee aloittaa yläjuoksun ensimmäisestä kasvustosta.
Piisami: Seuranta toimenpiteenä riittää piisamin osalta, sillä piisamin kanta ja lajin aiheuttamat haitat ovat vähäiset.
Supikoira: Suunnitelmassa esitetyt toimet katsotaan hyviksi. Varsinkin Metsähallituksen hanketta ulkosaaristossa kannattaa jatkaa, samoin leviämistä ehkäisevää toimintaa Ruotsin rajalla. Muuten peli on tämän lajin osalta menetetty.
Afrikanhanhi: Tämän lajin osalta valittavien toimenpiteiden osalta tulee käyttää kokonaisharkintaa. Esimerkiksi yksittäistä lintua ei kannata käydä ampumassa lintujen suojelualueella keskellä parhainta pesimäaikaa. Siitä olisi enemmän haittaa kuin hyötyä.
Miten torjuntaa voitaisiin muutoin kehittää, esim. uudet osallistujatahot, toimenpiteiden kustannustehokkuus?
Piha- ja puutarhanhoidossa syntyvän kasvijätteen, myös vieraskasvilajien kitkentäjätteiden luvatonta dumppaamista luontoon voitaisiin vähentää ja ehkäistä levittämällä alueellisesti tietoa paikallisista vastaanottopaikoista ja niiden ohjeistuksesta. Sama efekti voisi olla myös tiedon ja viestintämateriaalin levittämistä tavoista, joilla kasvijäte voi ja kannattaa käsitellä omalla kiinteistöllä. Uusien vieraslajimateriaalin vastaanottopaikkojen lisäystarve alueellisesti kattavan verkoston aikaansaamiseksi tulee selvittää pikimiten.
Tämän lausunnon valmistelivat vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä ja erityisasiantuntija Tapani Veistola. Lausunnon viimeisteli lausuntopalveluun ympäristöjuristi Pasi Kallio.
Lisätietoja
Toiminnanjohtaja Tapani Veistola
- +358 400 615 530
- tapani.veistola(a)sll.fi