Esittelyssä Miehikkälän Savansuo

Ennallistettava suo pyrittiin löytämään nimenomaan Kymenlaaksosta, sillä ennallistaminen toteutetaan osana luonnonsuojeluliiton Laatokalta Saimaalle -hanketta. Hankkeessa on tarkoitus ennallistaa rantoja ja vesistöjä, sekä edistää vesistöjen kestävää virkistyskäyttöä Käkisalmen ja Hiitolanjoen vesistön alueella.

Savansuo on siitä poikkeuksellinen luonnonsuojeluliiton ennallistama suo, että sen ennallistamisessa on mukana yhteistyökumppanimme Lumene. Pohjoisen luonnon raaka-aineet ovat Lumenen tuotteiden perusta ja suot tärkeä raaka-ainelähde, minkä vuoksi yritys panostaa Suomen luonnon, ja nyt erityisesti soiden, suojeluun. Lumenen ja Suomen Luonnonsuojeluliiton yhteistyö alkoi jo 10 vuotta sitten soiden ja vesistöjen ennallistamisella. Osana 50-vuotisjuhlavuottaan Lumene ennallistetaan nyt Savansuota yhteistyössä Luonnonsuojeluliiton kanssa. Suomalaisen suoluonnon tukeminen on osa Lumenen pitkään jatkunutta vastuullisuustyötä.

Savansuo on tyypillinen esimerkki eteläsuomalaisesta laajahkosta suoalueesta, jonka luontoarvoja ojittaminen on heikentänyt. Yleisilmeeltään Savansuo on karu keidassuo, mutta varsinkin sen reunaosissa on erilaisia reheviä metsätyyppejä. Koillisosaa luonnehtii ojitettu isovarpuräme, jonka suokasvillisuus palautuu, mikäli ojituksen seurauksena kasvanut puusto poistetaan ja ojat tukitaan. Länsiosassa on hienoja luonnontilaisia korpia, joissa voi törmätä vaikka kauniisti kukkivaan maariankämmekkään. Läheltä Savanjärveä löytyy erilaisia reheviä luhtia ja tämä alue on esimerkiksi alueella pesivien sorsalintujen suosiossa.

Suolla näkyy soidenkäytön moninainen historia. Sieltä nostettiin pintaturvetta lehmien makuukuivikkeeksi lähiseudun navetoihin. Turve nostettiin ilmeisesti pelkästään käsin vielä 1970-luvulle asti. Nämä paikat ovat jo suurelta osin suokasvillisuuden valtaamia ja voivat monelta retkeilijältä jäädä huomaamatta. Nykyään suolla näkyvät selvemmin metsätalouden jäljet, suo on haluttu metsittää ojittamalla se. Kuten monella muullakaan kohteellamme, toivottu puusto ei kuitenkaan koskaan kasvanut suolle.

Olemme erityisen tyytyväisiä päästessämme ennallistamaan Savansuota, sillä monet sen ojista laskevat suoraan läheiseen vesistöön. Savanjärvi on harjuun rajoittuva, osin hiekkapohjainen järvi. Paikalliset kertovat, että ennen järven rannalla oli suosittu hiekkapohjainen uimaranta laitureineen. Nyt uimapaikkaa ei enää ole ja järven pohjassa on ojituksien tuomaa turpeen humusta ja liejua. Toivomme, että ennallistamalla vähennämme ajan kanssa Savanjärveen päätyvien ravinteiden, kiintoaineen ja humuksen määrää. Metsätalous on merkittävä vesistökuormittaja suomessa ja vaikka ennallistaminen aiheuttaa alkuun päästöjä, pidemmän päälle se on vesistöille hyväksi.

Savansuo tunnettiin paikallisten mukaan ennen hyvänä hillasuona. Ojituksen jälkeen hillat ovat lähes kadonneet ja vain yksittäisiä kukkivia kasveja sinnittelee siellä täällä. Suon keskiosan karuimmilla ja vetisimmillä osilla näkee vielä jäänteitä karpalokasvustoista, jotka saadaan luultavasti hillan tavoin palautumaan nopeasti ennallistuksen jälkeen. Suon laajan avosuoalueen linnustosta ei ole aikaisempaa tietoa ja tällä hetkellä se suolintujen, kuten kahlaajien osalta vähäistä.

Ennallistamisen suunnittelee Metsähallituksen luonnonhoidon asiantuntija Reijo Hokkanen. Pääsääntöisesti ennallistaminen toteutetaan tukkimalla ojia kaivinkoneella. Esillä on ollut mahdollisuus päästä kokeilemaan rahkasammalen siirtoistutusta tällä kohteella. Jos kuivuneiden ja ennallistamistöiden yhteydessä myllättyjen alueiden sammalpeitteen palautumista saadaan nopeutettua, on todennäköistä, että ennallistamistyön mahdollisesti aiheuttamat metaanipäästöt jäävät vähäisemmiksi ja suon palautuminen nopeutuu. Menetelmää on käytetty Kanadassa, mutta täällä Suomessa sitä ei ole tietääksemme kukaan kokeillut metsäojitetun suon ennallistamisen yhteydessä. Ennallistamistyöt alkavat keväällä talkoovoimin ja ne on tarkoitus tehdä loppuun kokonaisuudessaan ensi vuoden puolella.