Lahjoita

Eskareiden kanssa vie­ras­la­ji­tal­kois­sa

Blogi

–

Suomen luonnonsuojeluliitto on osana Viekas LIFE -hanketta järjestänyt kesästä 2019 lähtien jo satoja vieraslajitalkoita. Useimmiten talkooporukka koostuu aikuisista paikallisaktiivista – mutta miten sujuu jättipalsamin torjunta päiväkodin kuninkaallisten, eskareiden kanssa? Kokemuksesta kertoo Etelä-Savon aluekoordinaattori Kerttu Hakala.

Alle kouluikäiset ovat usein motivoituneita retkeilyyn ja innokkaita oppimaan uutta. Testiryhmä olikin varsin energinen! Aloitimme aamupäivän etsimällä lajikorteista vaaleanpunaiset kukat eli jättipalsamit, jotka asetimme päiväkodin pihamaan suurimman kiven eli Himalajan taakse. Puhuimme lyhyesti siitä, miten jättipalsami on tullut Suomeen kaukaa Aasian vuoristosta ja miksi sitä pitäisi kitkeä pois.

Matkalla Mikkelin kaupungin torjuntakohteeseen pysähdyimme kertaamaan, mitä päiväkodin pihalla opimme. Lisäksi kävimme yhdessä läpi sen, ettei kasveja saa ikinä kitkeä ilman lupaa.

Jättipalsamit olivat talkoopäivänä vielä muun kasvillisuuden alla. Keräsimme ensin niin monta erilaista kasvia kuin löysimme ja kävimme ne piirissä läpi. Tein ryhmälle polun kasvustoon, ja löytäessämme ensimmäiset jättipalsamit kierrätimme ne koko jonolle.

Lopulta saavuimme varsin vaikeasti kulkien aivan kasvuston laitaan, jossa odottikin se todellinen työmaa. Sen äärellä saattoi todeta ihan omilla silmillään, että aiemmin huomaamamme lajien paljous loppui tähän yksipuoliseen jättipalsamikasvustoon.

Eskari-ikäinen ymmärtää ihmisen vaikutuksen ympäristöön – onkin tärkeää jo varhain opettaa, miten ihmiset voivat auttaa luontoa.

Keskeytimme kitkennän välillä jättipalsamileikkiin. Pienessä ryhmässä jokainen tarttui naruun eli jättipalsamin varteen, joka kasvoi kyykystä korkeaksi ja alkoi kukkia kun saatiin kaikkien kädet kohti taivaita. Ohjaajan koskettaessa kutakin palsamikasvia hypähtivät siemeniksi kypsyneet palsaminkukat nopeasti kauemmas. Toistimme leikkiä muutamaan kertaan ja samalla pohdimme, miten yhdestäkin kasvista voi tulla laaja kasvusto.

Jättipalsamin kitkeminen ja tunnistaminen opettaa lapsille tärkeitä asioita. Eskari-ikäinen ymmärtää ihmisen vaikutuksen ympäristöön – onkin tärkeää jo varhain opettaa, miten ihmiset voivat auttaa luontoa. Toistuessaan kitkentätalkoilu antaa myös kokemuksen siitä, että kasvit saadaan kuriin ja omilla teoilla on merkitystä.

Jättipalsami on sopiva kitkettävä jo aika pienellekin lapselle. Se irtoaa maasta helposti, se ei ole myrkyllinen, siinä ei ole piikkejä ja se on aika helppo erottaa muista kasveista.

Jättipalsamin kitkeminen opettaa luonnonlukutaitoa ja tärkeiden erojen havaitsemista.

Aivan erityisesti jättipalsamin kitkeminen opettaa luonnonlukutaitoa ja tärkeiden erojen havaitsemista. Eskarilaisten retkellä toistuivat innokkaat kysymykset: ”Onko tää jättipalsami? Onko tää? Onks tämä joku muu? Onko tällä erilaiset lehdet? Hei mä keksin miten nää erottaa, kokeile tätä vartta! Hei täs on punaista, onko tää nyt jättipalsami?”.

Maastossa ei tarvita edes välineitä, sillä jättipalsamia voi nuuhkia omalla nenällä ja sen varren mehevyyttä tunnustella sormilla. Kun kasveihin pistää päänsä, kasvaa kyky eritellä aistimaansa – näkee erilaiset sävyt, tuntee karvaiset ja karvattomat varret. Näin jatkossakin on helpompi lukea luontoa.

Vinkkejä vieraslajitalkoiluun esikouluikäisten kanssa:

  1. Kerro perusasiat ennen kuin ryhmä on kitkentäkohteella.
  2. Vältä täydellisyyttä ja varaudu keskeytyksiin – anna lasten kerätä muitakin kasveja ja ihmetellä ötököitä.
  3. Valitse kohde, jossa ei ole paljoa nokkosta, vadelmaa tai muuta pistävää.
  4. Sopivin kitkentäaika on kesä-heinäkuu.
  5. Näytä kasviyksilöt kädestä pitäen, jotta kaikki pääsevät mukaan touhuun.

Tutustu vieraskasvilajeihin ja VieKas LIFE -hankkeeseen: www.sll.fi/viekas-life

Lue lisää vieraslajeista.

Lisätietoja

VieKas LIFE aluekoordinaattori, Etelä-Savo Kerttu Hakala

Ajankohtaista

Lisää artikkeleita