Lahjoita

Hallinto-oikeus kumosi viimeiset ilveksen tappoluvat viime vuodelta

Tiedotteet

–

Hallinto-oikeudet ovat kumonneet kaikki ilveksen tappamiseen myönnetyt kannanhoidolliset poikkeuslupapäätökset, joista Suomen luonnonsuojeluliiton piirit ja yhdistykset valittivat viime syksynä. Viimeisimpänä Pohjois-Suomen hallinto-oikeus antoi oman ratkaisunsa eilen 18. marraskuuta. Luonnonsuojeluliiton mukaan viime vuosien oikeuden päätökset ovat selkeyttäneet suurpetojen metsästystä. Nyt on selvää, että poikkeusluvat on perusteltava kunnolla, ja niiden on perustuttava lakiin.
Ilves seisoo huurteisten heinien päällä ja katsoo kaukaisuuteen.
Kuva: AdobeStock

Riistakeskus myönsi viime syksynä luvat 300 ilveksen tappamiseen poikkeusluvalla kannanhoidollisen metsästyksen nimissä. Luvat oli perusteltu löyhästi esimerkiksi paikallisen yhteisön sitouttamisella. Luonnonsuojeluliitto totesi, ettei tiukasti suojeltua suurpetoa voi metsästää ilman lainmukaisia perusteita, joten liiton piirit ja yhdistykset jättivät yhteensä 167 valitusta ilveksen metsästykseen tarkoitetuista poikkeusluvista. 167 lupaa kattoi 296 ilvestä.

Ilves on tiukasti suojeltu laji, ja sen metsästykselle pitää olla pätevät perusteet. Hallinto-oikeuksien päätöksissä katsottiin, että luvat olivat lainvastaisia, joten perusteita ilvesten tappamiselle ei ollut.

“Viimeistään hallinto-oikeuden päätökset vahvistavat, että tarvitaan erittäin pätevä syy, jotta näin tiukasti suojellun lajin kuin ilveksen voisi tappaa”, toteaa ympäristöoikeuden asiantuntija Hannes Koljonen.

Hallinto-oikeuksien päätökset sekä ilveksen että muiden suurpetojen kannanhoidollisesta metsästyksestä ovat selkeyttäneet uhanalaisten petojen suojelua. Oikeuksien päätösten jälkeen on selvää, että tiukasti suojellun lajin metsästyksen luvat on perusteltava hyvin ja perusteiden on nojattava lakiin.  

“On erittäin tärkeää, että uhanalaisten petojen suojelu otetaan vakavasti, ja poikkeuslupia metsästämiseen myönnetään vain silloin, kun eläimet aiheuttavat vahinkoa. Tänä vuonna Riistakeskus ei ole myöntänyt suden tappamiseen kannanhoidollisia lupia, ja karhujen kohdalla lupia myönnettiin vain yksi. Kehitys vaikuttaa lupaavalta”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen.

Kansalaisyhteiskunnan aktiivisuudella oli valtava rooli ilvesten pelastamisessa. Yksittäiset ihmiset lahjoittivat yli 50 000 euroa mahdollisiin oikeudenkäyntikuluihin. Lahjoitusten turvin piirit ja yhdistykset pystyivät valittamaan niin monesta poikkeusluvasta. Hallinto-oikeuteen valittaminen ei itsessään maksa, mutta häviämisestä tulee kuluja. Ilman lahjoituksia tätä riskiä ei olisi voitu ottaa.

Maa- ja metsätalousministeriön asetus ilveksen tappoluvista vuodelle 2025 on juuri nyt lausunnoilla. Ministeriö ehdottaa 320 ilveksen kiintiötä. 

Lisätietoja:

Hannes Koljonen, ympäristöoikeuden asiantuntija, p. 044 493 1106, hannes.koljonen(a)sll.fi 

Antti Heikkinen, ympäristöpäällikkö, p. 044 9010461, antti.heikkinen(a)sll.fi

Ajankohtaista

Lisää artikkeleita