Hallituksen ym­pä­ris­tö­ta­voit­teet riippuvat lakihankkeiden toteutumisesta

“Eduskuntavaalien 2019 jälkeinen hallitusohjelma oli ympäristölle 2000-luvun paras. Hallituksella on vielä lähes puolet kauttaan jäljellä, joten ripeästi toimimalla sillä on mahdollisuudet saavuttaa ympäristötavoitteensa”, sanoo puheenjohtaja Harri Hölttä.

“Tärkeintä on saada ilmastolaki, luonnonsuojelulaki sekä kaavoitus- ja rakentamislaki eduskuntaan mahdollisimman pian”, sanoo väliaikainen toiminnanjohtaja Tapani Veistola.

Marinin hallituksella on kuitenkin vielä paljon työtä tehtävänä. Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemaan kaivoslakiin tulee vielä lisätä ympäristöasioita. Kaivosjätteiden ja niiden vakuuksien ongelmat uhkaavat valua seuraavalle hallitukselle. Liitto kiirehtii myös oikeusministeriötä vesilain muutoksessa, jotta kalojen kulun mahdollistavat velvoitteet voitaisiin asettaa niille voimalaitospadoille, joilta ne vielä puuttuvat.

Hallitusohjelman myötä luonnonsuojelu sai sata miljoonaa euroa lisää valtion rahoitusta vuodessa. Luonnonsuojelualueiden perustaminen ja ennallistaminen on edistynyt merkittävästi. Esimerkiksi vapaaehtoisella metsiensuojelun Metso-suojeluohjelmalla on kuitenkin niin paljon kysyntää, että luonnonsuojelun rahoitusta tulee jatkossa lisätä entisestään. Sallan kansallispuiston jälkeen hallituksen tulee perustaa vielä Evon tiedekansallispuisto.

Pahiten hallitus on epäonnistunut maa- ja metsätaloudessa. Maatalouden tukia pitää suunnata enemmän ympäristön tilan parantamiseen. Turvepeltojen ilmastopäästöongelmat on ratkaistava nopeasti. Hallituksen pahin ympäristövirhe oli EU:n kestävän rahoituksen taksonomian ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen vastustus. Hyvää on kuitenkin se, että avohakkuiden määrää valtion metsissä vähennetään. Valtionmetsissä on edelleen vanhoja metsiä hakkuiden uhkaamina.

Erityisiä ongelmia ympäristöasioissa on ollut maa- ja metsätalousministeriöllä. Se aikoo aloittaa jopa suden metsästyksen ennen lajin suojelutason suotuisuuden määrittelyä.

Ilmastopolitiikan tavoitteiden kannalta on kriittistä, että niiden saavuttaminen tarkistetaan keväällä ennen kehysriihtä. Turpeen energiakäytön verokevennys oli Luonnonsuojeluliiton mielestä huono ilmastopäätös. Turpeen käyttö on vähentynyt, mutta sille tulee Luonnonsuojeluliiton mielestä edelleen asettaa kivihiilen tapainen selkeä lopetuspäivä.

Lisätietoja:

Harri Hölttä, puheenjohtaja, p. 040 722 9224, harri.holtta(a)sll.fi
Tapani Veistola, va. toiminnanjohtaja, ympäristöpäällikkö, p. 0400 615 530, tapani.veistola(a)sll.fi

Paloma Hannonen, suojeluaiantuntija (metsät), p. 050 5323 219, paloma.hannonen(a)sll.fi
Anna Ikonen, suojeluasiantuntija (ilmasto), p. 044 4914 269, anna.ikonen(a)sll.fi
Matti Kattainen, ympäristöjuristi (kaivokset), p. 044 7785013, matti.kattainen(a)sll.fi
Liisa Toopakka, suojeluasiantuntija (turve), p. 0405042989, liisa.toopakka(a)sll.fi

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Tapani Veistola

• +358 400 615 530
• tapani.veistola(a)sll.fi
• @TapaniVeistola